Tänään pidimme Hulda-hallilla kokeenomaisen tokotreenin. Flunssakaudestako johtui, mutta meitä oli paikalla vain neljä kahdeksasta ilmoittautuneesta koirakosta. Aikaa jäi korjaussarjoihin ja ylikin.
Tarkoitukseni oli tehdä palkaton treeni (ehkä muutamalla perusasennon yllätyspalkalla), mutta taas huomasin kaivelevani namitaskua turhankin tiuhaan. Loppupalkka toki odotti autolla, ja siitä Viiru oli hyvinkin tietoinen.
Teimme voittajaluokan kahdessa erässä. Taas petti eri liike. Tai ruutuhan kyllä pettää melkein aina. Ruutumotivaatio oli taas kadoksissaan, minkä huomasimme korjaussarjassa. Viiru kyllä tietää, mikä ja missä se ruutu on. Mutta miksi sinne jäädä? Nopeampi palkka, parempi palkka vaikka minä olenkin kaukana?
Metallikapulassa Viiru oli taas siirtynyt potkiskeluun. Pitänee palata siihen, että kapula pitää nostaa heti niin saa kunnon palkan. Ja minun pitää muistaa sijoittua niin, että Viiru on keskellä hyppyä (enkä minä) ja heiton pitää olla tarpeeksi lyhyt.
Mutta kaukot! Viiru teki ne ensimmäistä kertaa hallissa yleisön edessä kunnolla. No, oli siellä takapalkka mutta ei mitään rimoja varpaiden edessä tms. Muutkin liikkeet menivät hyvin - lyhyessä peruutuksessa Viiru kyllä poikitti. Ehkä en ilmoittaudu maaliskuun puolessa välissä oleviin kisoihn kuitenkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti