Tie Pohjois-Karjalassa ja alkuasukkaat |
Pikin Sisukkaan treenissä oli osaamistasollemme sopiva rata, huippuhelppo ykkäsluokan hypäri. Olipa mukava kerrankin onnistua; edes kepit radan osana eivät tuottaneet mahdottomia vaikeuksia. Välillä palkkaava appari, välillä lumeappari. Maksullinen treeni on laiskurin unelma: rata on valmiina, ja kotiin voi lähteä heti oman treenin jälkeen hyvällä omallatunnolla.
Agilitysuunnitelmana oli kisata omissa kisoissa maaliskuun alussa - mutta enpä taas ottanut sterkkaukseen liittyvän lääkityksen varoaikaa huomioon :(
Viirun tiistaitokossa aiheena olivat kaket, ja niitä onkin treenailtu. Edelleenkin s-i ja s-m menevät sekaisin ja välillä takajalatkin liikkuvat Viirun istuutuessa. Ja ruutua lelu/appari ruudun takana.
Tänään oli Pikin tähystyssterkkaus. Useampaan kertaan oli operaatio jo siirtynyt. Viirusta poiketen Piki sai herättelyainetta, ja Viirusta poiketen Piki on välillä levoton ja tuskaisen oloinen. Johtuisiko vain karvojen ajelusta, tai kiristävätkö pikku haavat? Toivotaan, että huomiseksi helpottaa. Nyt Viirun kanssa väistelemme välillä sinkoilevaa tötteröä ja olemme mahdollisimman rauhallisesti. Yritetään nauttia pakollisesta laiskottelusta.
Kipulääkkeen varoaika on 28 vrk, joten Joan kisoissa juoksee joko Viiru tai ei kukaan.
Kuvat ovat kylmästä mökkisunnuntaista.
No niin, onko järkeä tällaisessa mökkireissussa, kun ei tarkene alasti eikä paljain jaloin? Ja sitä paitsi grillaukseen kuuluu yksi kunnon lihamakkara per kirsu, eikä mikään sipsikaljavegaanin jämäpötkö. Ei jatkoon, ei fliissitamineet eikä kasvismakkarat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti