Punkerot kontakteilla ja rokotuksilla

Perjantaina blogin kirjoittamisen jälkeen mielessäni yhdistyivät Viirun synttärit ja ensi viikonlopun kisat, ja tuloksena välkkyi 16.1.2018. Olen ottanut rokotukset Viirun synttäriin, jotta en unohtaisi niitä. Nyt unohdus oli lyhyt, mutta ensi sunnuntain kisojen kannalta kohtalokas. Viime kesänä hankittuihin lemmikkipasseihin merkitään vielä varoaikakin: rabies-rokotus tulee voimaan 10.2.2018. Hetken kamppailtuani itseni kanssa peruin kisailmoittautumisen.

Lauantaina heti aamusta suuntasimme hallille, ja käsittämättömän avulias Heidi katsoi tekemistämme ja kertoi sitten oman ehdotuksensa siitä, miten jatkaisimme Pikin puomin kanssa, ja Viirun A:n kanssa, ja Viirun puomin kanssa. Kaikki tämä oli kuulemma synttärilahja Viirulle - kiitos siitä! Saimme myös katsoa Sisun treeniä ja pääsimme Sisun kanssa lenkille. Ajateltavaa tuli niin paljon, etten osaa sitä kirjoittaa tähän.

Pikille alkoi tulla kokonaisella puomilla virheitä eli loikkia, hyvä että nyt! Lelupalkalla tuli parempi vauhti kuin namikipolla. Pikin käytännön jatko: lisää vauhtia kokonaiselle puomille, puomia voisi harkita ehkä laskea. Rinnalla voi kutenkin opettaa kääntymisiä ihan lyhyeltä matkalta pituuden kepin ja valmiina olevan palkan avulla. Pitäisi myös opettaa se, että palkka voi olla valmiina odottamassa, että saisimme itseksemmekin treenattua.

Viirun kanssa kokeiltiin etupalkalla A:lla ja puomilla pysäytystä, semi-pysäytystä ja semi-juoksua. Sitähän käytäntö on ehkä tähän saakkakin ollut, kun kriteerini on seilannut missä milloinkin. Ja enhän edes tiedä, harrastammeko Viirun kanssa agilitya millä tavoitteella. Pitää vain päättää. Nyt kun ensi viikonlopun kisareissu peruuntui, seuraavat kisat ovat Poksilla 24.2. (jos kolmoset ovat iltapäivällä, ehkä päästään sinne, kun nose work on aamupäivällä).

Kontaktitreeneistä suihkaisimme eläinlääkärille. Sanoin, että Viiru on ollut vaisu viime aikoina.  Pikatutkimuksessa kaikki oli ok. Yhtään enempää ei tarvita painoa :) Pikiä jännitti niin, että sydän oli pomppaista ulos kylkiluiden välistä. Sen verran Pikiä sai tutkittua, että eläinlääkäri kehui Pikselin lihaksia. Kummallekin vaaka näytti hurjia lukemia: Viiru 18,2, Piki 18,9 kg. Rokotusten jälkeen Viiru sai lepäillä. Piki lähti vielä Vinjan kanssa lenkille. Kysyttiin mukaan myös Rianna-pentua, mutta tällä kertaa ei onnistanut.

Sunnuntaina oli ihana talvipäivä, kymmenisen astetta pakkasta, kantava lumikenkäkeli.

Lumikenkien kutsu

Makkaratauolla nuotiolla melkein unohtui se kylkiluujuttu.

Tämän kuvan piti esittää sitä, miten hienosti uudet ja uudehkot valjaat sointuvat joustoremmeihin, mutta pakkanen hyydytti kännykän ennen onnistunutta kuvaa.