sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Seitsemän veljestä ja yksi sisko

Viiru synnytti aamuyöllä ja aamulla yhden tyttösen ja seitsemän veljestä. Pennut ovat pieniä mutta pontevia. Pennut ovat Patchcoat Z-pentue, ja siitä voi kysellä Miimiltä.

Kun kuusi pentua oli syntynyt, luulimme pentueen olevan siinä, ja Viiru kävi pisulla ja pesulla ja sai lihalientä. Minä lähdin kotiin. Kädetön apukätilö saapui myöhässä ja lähti ennen aikojaan. Kuvassa pentuset pilkottavat Viirun mahan alla. Red merle -pojat syntyivät vielä tämän jälkeen.

Ensimmäinen ateria äitinä

Tyttö on mustatrikki; poikia on kolmea väriä: musta, punainen ja red merle (kaikki valkoisin ja tan-merkein).


Kuva: Wilhelmiina Virolainen


Kuin korvaukseksi tylsästä viikosta Piki pääsi lauantaina kahdelle kimppalenkille. Kuvassa Piki jallittaa "miesystäviään", Ziggyä ja Puttea. Tai ovatkohan ystäviä, kun Piki sinnikkäine leikkiinkutsuineen oli ehkä lähinnä rasittava Ziggyn mielestä? Ei saa rauhassa keppiäkään kanniskella, kun pikkutyttö hyrrää jaloissa. Iltalenkin bortsukaveri taas ei lähtenyt rallaamaan, kun Pikin ääniefektit ovat arveluttavia... Nyt on Viirun paluu on yhtä askelta lähempänä.


Tapahtumarikkaaseen viikonloppuun sisältyi myös kaksi settiä huippua Piksu-aksaa, tosin vain estetreeniä, mutta kivaa on sekin. Lisättiin kepit viiteen, ja Piki alkaa kokea vauhdin hurmaa ja meloa. Renkaan alla ei tarvita enää juurikaan täytettä. Pussi ei ole yhtään hankala. Keinun päähän juoksu on kivaa (paitsi jos se kolahtaa yhtään). Aloitettiin myös loppuasennon harjoittelu. Sekin sujui, kun oli hyvä palkkaaja: kouluttaja-Elisa. Elisan pitämä esteiden tehokurssi päättyi tänään, ja se oli todella onnistunut. Päästiin hyvään alkuun ja vauhtiin harjoittelussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti