Näin painajaisen, jossa Viiru karkaili, ei totellut yhtään eikä piitannut minusta muutenkaan. Minua selvästikin kalvaa syyllisyys siitä, että perjantai-iltana suutahdin sille, kun se rautatieasemalla vain räksytti eikä totellut, kun olimme etelän ihmeitä vastassa. Kun kiivastuin ja olin tosissani Virpi sitten pöyristyneenä totteli: istui kuin tatti hiljaa, eikä noussut edes remmistä vetämällä.
Oliko se sittenkään painajainen, mietin tokotreeneissä. Viiru juoksi ruutuun lelulle tai appari heitti lelun. Stoppeja tehtiin putken kautta suullisella käskyllä ja välittömällä pallon heitolla. Pikin kanssa teimme perjantain rally-tokon treenirataa runsailla kehuilla. Juokseminen varsinkin pujottelussa vaatiin vielä paljon harjoitusta, Piki seilaa missä sattuu.
Koko päivän satoi märkää lunta ja lämpötila heilui nollan molemmin puolin. Kevät, missä olet?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti