Epäilyksiä

Sisukkaan treeneissä haettiin kosketusta muodikkaaseen in-iniin. Näillä kokonaisresursseilla olen mieluummim retro tai klassikko, mutta oli kiva saada käsitystä siitä, mistä on kyse. Rallyssa oli Pikille oman ryhmän möllit. Kokeilin ekalla radalla palkattomuutta: yhteistyöstä, innokkaasta tekemisestä ja omasta aktiivisesta kuplastamme ei ollut tietoakaan. Seuraavan radan broilerpullat muuttivat ilmeen. Ensi viikonlopun kokeessa ei auta kuin erinomainen virittely ja ohjaajan hyvä vire :)

Vähän samanlainen turhautunut olo jäi Viirun luoksetulon stopista, jota videoimme tänään tokovalmennukseen. Ja Pikin kepeistä ja puomista ja renkaasta.

Poika ja 6,5 eukkoa

Viikonlopun vietto alkoi perjantaina sukulaiskävelyllä: kylläpä Viiru äiteineen ja siskoineen hymyili kilpaa auringon kanssa. Viirun pojalle nuorempi naisseura olisi ollut mieluisampaa. Piki tapansa mukaan hieman ärhäköi, mutta onneksi fiksut eivät piitanneet. Kävelyn jälkeen vielä kahvia, pentuja, naskaleita, pissaa ja Viirun pojan halimista. Ei voi paljon paremmin viikonloppu alkaa. 

Mihin ovat koirablogit kadonneet, kun muita blogeja kuitenkin on? Enkö löydä niitä? Onko kuulumisten vaihto somessa? Missä siellä? Vai ihan tosielämässä? Ovatko blogit nykyään enemmän tarkoittuja julkaisuiksi?

Tykkään kirjoittaa, mutta kenelle? Eivät taida koirieni kasvattajatkaan lukea. Jos pidän treenipäiväkirjaa, miksi se on internetissä? Olisiko päiväkirja muualla, vaikka ruutuvihkossa tai puhelimessa, analyyttisempi? Haluanko oikeastaan kertoa ihan vieraille ihmisille mitään itsestäni?