Päättyvä viikko oli - tai piti olla - koirien aktiiviviikko. Maanantai-iltana käytiin kunnon metsälenkillä, tiistaina oli Pikillä ja minulla Sisukkaan
Mie en ehi, mut hei, miun ei tartte! -irtoamis- ja rytmityskoulutus. Kotiläksyksi takaakiertoihin lähteminen ja niissä pysyminen. Keskiviikkona olimme agilityn ryhmätreenissä kolmistamme yksittäisiä esteitä tekemässä, torstaina oli doboa kotona - tällä kertaa olkkarissa. Viiru ei ole ollenkaan niin kömpelö kuin etukäteen luulin. Takajalkoja se ei kyllä millään saanut puolipalloille (itsestäni en sano mitään). Tätä olisi kiva jatkaa - olemme vielä kaukana siitä, että itse teen vatsoja tai lankutan pitäen palloa paikallaan ja Piki/Viiru samalla esimerkiksi tekee asennonvaihtoja pallon päällä :)
 |
| Metsädobon alkeita |
Perjantaina hellekesän jumppatauko kostautui noidannuolena. Viikonlopun agilitystartit Pikin debyytteineen vaihtuivat hitaaseen selänhoitosamoiluun Jaamankankaalla. Sieniä on alkanut nousta kuin... sieniä sateella. Sienet ja marjat ovat oiva tekosyy hitaaseen puiden välissä hortoiluun. Nyt on vielä se selkäkin... Sain siirtää startit syyskuun kisoihin. Siellä uusi yritys.
Perjantaina käytiin kuitenkin tokotreeneissä, koska uusi treenikaveri tarvitsi paikkistovereita. EVL:n hypykiertohässäkkää kokeiltiin Viirun kanssa taas uudella tavalla: hypyt, tötterö, kapulat ja koira ihan kuin koeliikkeessä, mutta minä kapuloiden kohdalla. Sehän meni hienosti. Jatkan tällä. Sunnuntaina Jaamankankaan selkäterapian jälkeen tehtiin pitkästä aikaa pihatokoa. Ja yllättävä havainto: lähetin Viirun hyppämään pihanurmelle unohtuneen hypyn.
Mene hop - Viiru hyppäsi suoraan pelkällä sanallisella vihjeellä.
Takaa, pelkkä sana - Viiru hyppäsi takaa. Eikä ollut vahinko. Miksi radalla tulee vahinko?
Ainakin meillä se on sanallisen vihjeen ajoitus siellä radalla mikä tuo oman haasteensa. Jos sanallinen vihje on myöhässä, lohikäärme on ehtinyt poimia ohjausvihjeen kaikesta muusta (miun liike, asento, katse, huiskivat kädet jne. / lohikäärmeen oma mieltymys :D ) ja sen poimitun vihjeen purku myöhästyneellä sanallisella vihjeellä vaatii paljon. Edes insinöörilohikäärme ei suoriudu siitä 100%. Treeneissä pystyy melko hyvällä prosentilla komppaamaan onnetonta ohjaajaansa näissä paikoissa, mutta kisaradoilla ei kykene enää paikkaamaan.
VastaaPoistaKannattaa myös nostaa erottelutreeni seuraavalle tasolle. Koska onnistutte sanallisissa erotteluissa yksittäisellä esteellä sinun ollessa paikallaan, niin ota mukaan useampi este ja/tai sinun liike, koska nehän on mukana siellä kisaradallakin. Ja muista ajoitus! Jos se erottelu on hypyllä nro 3, niin ennen edellistä estettä (nro 2) Viipottimen pitää tietää kumpaan suuntaan se kolmonen tehdään :)
Noinhan se varmaan radalla menee: viestintä on ihan ristiriitaista, ja sanallinen vihje onnettoman myöhässä (ja heikko). Viime talvena (tai toissa talvena?) jonkin aikaa oikein harjoittelimme esteiden erottelua vauhdissa sanallisesta vihjeestä. Se olisi meille kyllä tarpeen :)
VastaaPoista