lauantai 29. huhtikuuta 2017

Lauantaiolo on löytynyt, keppitreenistä

Ylihuomenna on vappu, ja lunta on runsaasti maassa. Kohta alkaa pyryttää lisää lunta tai räntää. En muista, onko koskaan aiemmin 20 Joensuun-vuotena ollut näin luminen vappu.

Lauantain siivouksesta palkkasin itseni keppitreenillä, ja vielä parhaassa mahdollisessa seurassa. Kiitos avusta, Heidi. Piki oli edelleen 12 kepillä epävarma, vaikka muutamia onnistumisiakin tuli. Ehkä kuitenkin olen edennyt liian nopeasti siinä pelossa, etten vain etenisi liian hitaasti. Pitää hakea Pikille itsevarmuutta ja vauhtia, vaikka kuudella kepillä. Täytyy vielä kokeilla, saisinko itsekseni lyhyemmällä kepistöllä vauhtia, mutta voi olla, että vielä tarvitaan palkkaajaa.

Viirun kanssa tehtiin samanlaista keppikulmaa kuin Jari Suomalaisen radalla ACEn kisoissa.

Jari Suomalaisen rata ACEn kisoissa 23.4., piirros JS

Tai ehkä vähän vaikeampaa, ja lisämausteena vielä sivuttainen U-putki keppien sisäänmeno lähellä. Uskomatonta mutta totta, saimme ekaan väliin palkkaamalla ja apulaputtamalla onnistumisen. Kunhan varoin, etten omalla liikkeelläni keppien suuntaan tyrkkinyt Viirua väärään väliin.

Tehtiin myös tunnaria. Olenkohan nyt opettanut, että Viirun pitää tuoda se kapula, jonka minä olen vienyt?

Miimi kyseli Facebookin Patchcoat-ryhmässä loppuvuoden tavoitteita. Vastasin meidän tekemisistämme (hieman ehkä muuttunut vuoden vaihteen postauksesta http://superkoira.blogspot.fi/.../paluu-tulevaisuuteen.html):  Keskitytään pysymään terveinä ja iloisina. Jos päästäisiin Viirun kanssa hakukokeeseen ja Pikin kanssa mejäkokeeseen, se olisi plussaa. En kuitenkaan lähde miljoonia kilometrejä ajelemaan kokeiden takia Kummallakin tokokokeeseen (Viiru VOI, Piki ALO) osallistuminen lykkääntyy aina vain laiskan ja epäsystemaattisen treenin takia. Mutta kyllä me joskus mennään, jos ei tänä vuonna, niin sitten myöhemmin. Luulen, että Piki aloittaa tänä vuonna agilitykisauran. Viiru ei ehkä paljon kisaile paitsi ihan lähikisoissa, odotellaan ensi vuoden armollisempia hyppykorkeuksia, vahvistetaan esteosaamista ja ohjaaja pakotetaan nollaratatreeniin. Agirotuun menevät Viiru ja Susu. Jos Miimi paimentaa Pikin kanssa, sekin on plussaa.

Sen olisin vielä voinut kirjoittaa, että kun on pikkuisen edennyt, aina törmää siihen, että pohjat pitää (olisi pitänyt) tehdä kunnolla. Tämä pätee lajiin kuin lajiin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti