Osallistumme Poksin hallilla Maria Hirvosen snooker-koulutukseen. Viirukin tuli testaamaan hallin uutta mattoa. Hyvä oli, ei luistellut Viiru kylkimyyryä. Pikin mielestä matto oli oiva pissa- ja kakka-alusta. Voi yhren kerran, tämmöistä ei olekaan ennen sattunut. Ekassa setissä Piki 5 v lirautti merkkauspissat, ja toisella kerralla tuli jo isompi hätä. Fyysisestä hädästä ei voi olla kyse, koska olimme ensin kotipihalla ja sitten kävelimme halliin 20 - 30 minuuttia, ja kierrosten välissä kävimme ulkona.
Pikiä vain taisi jännittää, vaikka onhan se hallissa ollut ennenkin. Nyt se vietti odotusajat häkissä, odotti vuoroaan, kun Viiru teki; lisäksi treenissä oli myös maailman ihanin naapurintäti. Onpa noloa ja kallista (pissasakko 30 e).
Pikille kepit olivat taas haasteelliset, aluksi ne eivät löytyneet ja sitten Pikseli jopa hyppäsi loppuohjurien yli. Tänään olisi vaadittu erityisen hyvää ja ennakoivaa ohjausta, koska Pikin kuppi oli vähintään puoliksi nurin. Olin koko ajan myöhässä, vaikka kouluttajan mukaan sijoittuminen radalla oli hyvää... Hyviä pätkiä, sanoi Maria. Keppien aloituksessa hän neuvoi käyttämään lähellä olevaa putkea eri kulmista niin, että koira tosiaan oppii hakemaan (ajattelemaan?) eri kulmat.
Agilityeläkeläinen Viiru kulki kuin unelma, ja hyvin olisi saatu snookerissa pisteitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti