sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Sieniretkiä

NOMmien toinen päivä oli aurinkoinen ja lämmin. Haussa voiton vei jo edellispäivänä ihastuttanut 9-v labbisrouva, nyt suoritus oli vieläkin täydellisempi. Kumpikin tuomari antoi 10/10. On se vähän eri laji kuin se mitä me harrastelimme... Vaikka taisi joku sanoa hieman epäonnisemmasta suoristuksesta, että sama kuin olisi lähettänyt Viirun radalle...

Viikolla syksy tuli, ihan samana päivänä kuin viime vuonna. Otsalamput, heijastinliivit, sadetakit.


Ilmoittauduin tokokokeeseen. Metallinoudot ja ruudut ovat menneet viime aikoina hyvin. Entäs peruuttaminen ja kaukot?

Agilityssa oli Pikillä Sisukkaan treeni ja viikkotreeni. Edellisessä oli ehtimistä - mutta en ehtinyt - Pikiä pitäisi ohjata paljon aikaisemmin kuin Viirua. Putki-kontakti-erottelua pitää alkaa treenata, nyt putki on ainoa harkinnanarvoinen vaihtoehto.




Pitkänä viikonloppuna oli sieniminiloma. Parhaalta torvisieniapajalta myöhästyimme 15 minuuttia, mutta onneksi osa sienistä oli piiloutunut lehtien alle meitä varten.


Uidakin tarkeni vielä, kun pukeutui kauan sitten Rodokselta ostettuihin uimakenkiin.






Sunnuntaina oli täydellinen patikointisää, siihen nähden oli yllättävän rauhallista. Mutta kyllä joka syksy ainakin yksi suomenpystykorva karkaa riiuulle eukkosten luo. Eivät kyllä yhtään arvosta.


Minne se pystykorvainen ahdistelija meni?


Ilokalliolta Herajärvelle päin







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti