sunnuntai 13. toukokuuta 2018

Jokavuotiset äitienpäivävuokot

Helteinen äitienpäivä. Luonnonvaraistuneet vuokot kukkivat mökillä. Joka vuosi otan samasta paikasta kirkkaassa auringonpaisteessa samanlaisen huonosti onnistuneen kuvan. Koirakokoonpano ehkä hieman vaihtelee.



Ja ympäristö on kaunis. Ei ole Etelä-Suomen jo vehreää lehtoa, vaan risuiset marjapensaat romahtaneine tukikehikkoineen. Mutta ihanaa kumminkin :) Susu vietti ison osan ajasta auton alla tai autossa avoimessa kangashäkissä. Se pelkää kovasti kimalaisia. Mutta kyllä kaikki kolme myös riekkuivat ja kahlailivat yhdessä.



Eilinen kisamasis alkaa korvautua sisuuntumisella. Menisinkö sittenkin vielä kisoihin Viirun kanssa? Mökiltä palatessa kiepautettiin hallin kautta kokeilemassa, onko Viiru tosiaan unohtanut pysäytyspuomin. Muisti näyttäisi kyllä treeneissä pelaavan.

2 kommenttia:

  1. Voi nuita Viirun ilmeitä! Erityisesti ekassa kuvassa oikein tuntee miten vuokkojen tuoksua vedetään kirsuun.

    Kisamatkan kimppakyytiläiset jo oottaa innolla uutta kisareissua!

    VastaaPoista
  2. Voi tätä minun harrastamista: ensin lopetetaan ja sitten lähdetään pahimmillaan ilman yhtään treenikertaa kauas ajelemaan. Mutta tulee varmaan tosi kiva reissu kulttuurihistorialliseen perinnemaisemaan :) Mutta miten voi niin pienessä kaupungissa olla kisat peräkkäisinä viikonloppuina?

    VastaaPoista