sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Viikonlopun myötämäkeä

Lauantaiaamuna en voinut vastustaa kiusausta ja postasin Pikin turinoita SeenaxZoom-pentueen facebookiin (kyllä lapsettaa vanhaa ihmistä):



Huomenta! Työntäyteinen lauantai taas edessä. Ensin mun pitää tallata hakurata - se on kyllä ihan kivaa: siellä on kavereita kans. Yleensä ne on kyllä eläkeläisiä eikä lähde mun kanssa leikkimään. Viimeksi oli uusi tyttö, joka oli muakin mustempi ja nopeempi. Sitten mun pitää vahtia autoa, kun muut muka ettii ukkoja. Mä olen tosi ponteva vahti! Emäntä on kuulemma ostanut mulle jonkin suihkivan pannan, mutta se on ollut niin laiska, ettei ole saanut sitä asennettua. Vahtimisen jälkeen pitää taas lenkittää niitä eläkeläisiä ja muitakin.

Sitten mennään mökille. Siellä saa juosta hurjasti vapaana ja uida, kun haluaa. Ihmiset tosin eivät saisi meidän koirien mielestä uida ollenkaan, koska nehän voi vaikka hukkua. Me yritetään aina Viirun kanssa hypätä laiturilta uimareiden päälle mahaplätsiksellä ja sitten pelastaa ne. Yleensä emäntä ehtii kieltää meitä.

Joskus emäntä keksii, että mökillä tehdään mökkitokoa tai jälkeä. Se on aika tyhmää, koska mökillähän on parempaakin tekemistä. Sitä paitsi siellä on ihan oikeita jälkiä, joita voi nuuskutella. Kaksi kertaa olen löytänyt semmoisen pienen koirannäköisen, joka on juossut karkuun.

Kun marjat on syöty puskista ja ihmiset pintapelastettu järvestä, isäntä sytyttää tulen ja paistaa meille makkaraa. Sitä pitää odottaa aika kauan. Ja sitten isäntä vielä puhaltelee siihen, ettei meidän suut pala.

Huh! Miten sitä jaksaa taas tämänkin touhupäivän!

Sunnuntaiaamun uinnin jälkeen

Lauantai kuluikin suunnilleen Pikin kuvailemalla tavalla, paitsi että Piki säästyi treenaamiselta :)


Sää oli pehmeän syksyinen, sadekin tuli yöllä eikä haitannut ulkoilma-aktiviteetteja eikä rentoutumista.



Viirun lauantain hakutreenisuunnitelmaa varten Minna oli kilauttanut kaverille. Onneksi suunnitelma oli ilmaisun suhteen samanlainen kuin itse laatimani :) Lisäviisaus siinä oli kuitenkin, että tehdään kaksi settiä: 1. palkaton niin että ollaan ehditty "tuomarin" kanssa ukon luo, 2. maalihenkilö palkkaa ajoissa niin, että koira ei vain saa päähänsä lähteä ja 3. pitkä haukku, josta ukko palkkaa oma-aloitteisesti - ja 4. - 6. sama uudelleen. Nelosukolla Viiru lähti meitä vastaan, kun olimme lähellä tulossa töppäreen takana. Sanoin "Oho!", ja Viiru sinkosi takaisin ukolle haukkumaan. Loput  pistot ja ilmaisut sujuivat taas oikein hyvin. (Paheksunta oli oma keksintöni, ei kenenkään muun suositus.)

Tämmöinen löytyi lopulta kentän laidalta.
Kaikenlaista muutakin kivaa pikkutreeniä on tehty: mökkiesinekaistale, mökki-ilmaisuja, vähän tottista. Hyppykin sujuu, kun selkälihaksiin ei koske. Toinen fyssarikerta on ylihuomenna.

2 kommenttia:

  1. Se mahaplätskis hukkumaan menevän selkään on täälläkin monesti kokeiltu, mutta silti ne aina vaan menee sinne järveen hukkumaan. Kuka ymmärtää ihmisiä?
    t. Hippa

    VastaaPoista
  2. Hippa-täti, minäkin olen miettinyt kovin tuota ihmisten käytöstä. Ehkä kyse on vain siitä, että tänä vuonna ei ole voitu ottaa tarpeeksi toistoja, kun ihmiset ovat uineet niin vähän. On muka ollut kylmää. Vaikka kesällä oli mitä parhaat koiranilmat!

    VastaaPoista