lauantai 13. heinäkuuta 2013

Omaishoitajan lomasta rokkihotelliin

Heinäkuu on ollut perinteisesti lomakuukausi erityisesti agilitystä. Nytkin on harrasteltu normaalia vähemmän, mutta täytyyhän Viirun kouluttajan vetämissä treeneissä käydä, kun koutsikin sinne vaivautuu. Torstaina oli keppitreeniä. Viiru osaa jo hakea aloitusta, mutta ei läheskään erehtymättömästi. Me ei olla niitä moderneja koirakoita, jotka ovat jo ykkösissä kolmosten tasolla. Viipo pujottelee kepit lähes aina loppuun  asti. Olen alkanut lisätä pitkittäis- ja sivuttaisetäisyyttä. Tehtiin kaksi runsaan kymmenen esteen pikkupätkää, jossa kepit olivat kahteen kertaan, eri kulmista, joko putken tai hypyn jälkeen. Jälkimmäisellä helpolla pätkällä hankalia minulle olivat käännökset, joissa perusohjauksella tuli valtavat kaarrokset. Suoran putken jälkeen piti vinottain olevalta hypyltä kääntyä keinulle takaisin tulosuuntaan. Jaakotus pelittikin hienosti. Kyllä on mahtavaa, kun on kouluttaja, ja joka vielä jaksaa paneutua koirakoiden edistymiseen!

Keppejä on tehty erikseenkin. Eilen perjantaina tunsin kyllä itseni tosi höntiksi, kun kauppareissulla ajeltiin hallille tekemään parit kepit - varsinkin kun omalla pihallakin on kepit. Kummallakaan ei, ei Viirulla eikä minulla, vain ole pihalla tarpeeksi vauhtia ja yritystä.

Viirun esineprojektia jatkettiin tänään Heidin kaukosäätimellä. Oli vaikeaa - enkä tiedä, oppiko Viiru mitään hyödyllistä. Minä toivon oppineeni. Nyt Viiru tiesi, että kaukosäädin pitää tuoda - mutta ei tuonut. Aikamoiseksi äkseeraamiseksi meni, joten tauon jälkeen Vipstaaki sai vielä hakea oman pakasterasian kannen, ja hienosti hakikin. Kotipihalla iltapäivällä harjoiteltiin

omalla vanhalla kännykällä ja muilla kovilla ja liukkailla esineillä. Edistystä :) Mutta onhan nuo paimenet vähän onnettomia - vain Topsukka osasi noutaa niitinirrottimen.

Topsukka on mökkeillyt (kuten muutkin). Seniorikansalainen nautti kovin, kun kaikki ihmiset olivat uimassa, ja Topi liiveineen polski mukana. Vanhustentalon vesijumppaa.
Ei lämmin luita riko, eikä turkkikaan syty palamaan.

Onko halloumin pinta jo ruskistunut sopivasti?
Topin into on niin sydäntapakahduttavan herttaista. Eilen, kun Sirkku oli lenkittämässä los amatsonaksia, Topi huomasi tilaisuutensa tulleen: tokokassista löytyikin vaikka mitä: kapulan noutoa, metallinoutoa, lussupalloa... Tänä aamuna käytiin lenkillä Nuuskun ja Sisun kanssa, ja voimaannuttavassa seurassa Topsukka kävelisi pitempäänkin. Topi kävi myös noutamassa esineitä: kännykän ja kukkaron. Kunhan ensin oli nuuskutellut kaikkea muuta.

Topi on tollerihakuillut kahden aussien, kolmen kelpien ja kolmen tollerin porukassa. Minä olin tuolloin lomalla omaishoitajan tehtävästä - olipa helppoa pitää huolta vain itsestään. Älköön kukaan oikea omaishoitaja loukkaantuko - ymmärrän että koiran pieni lenkitys ja suht vaivaton pyllynhoito ja lääkitys on ihan eri asia kuin läheisen ihmisen hoitaminen. Nyt rokkihotellissa koirilla on raskasta, kun normaalin kahden-kolmen kohteen sijasta on 11 ihmistä, joilta voi ja pitää kerjätä.  Topsukka isännöi Tuoksahtavan Kuolan majataloa vielä ylihuomiseen.

Huomenna osa catering-palvelusta karkaa Samulin Junton hakukoulutukseen. Jännää! Viime kesänä kouluttaja passitti meidät tokokentälle opettelemaan rullailmaisun osia. Mitenhän huomenna käy?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti