Helteinen päiväleiri

Miimi kutsui hakuilemaan sunnuntaiksi. Lämmintä oli, lähemmäs kolmekymmentä astetta. Aloitimme uinnilla. Vesi oli lämmintä, voi kun olisi tullut itsellekin uikkari mukaan.

Unelma Uimari (kuva Wilhemiina Virolainen)

Koska meitä oli aluksi leireilemässä vain Miimi ja minä koirinemme (Viiru mukana), tallasimme pienen esineruudun. Ripottelimme alueelle kuusi esinettä. Käytiin Viirun kanssa ihmettelemässä niitä. Viipo ei kuitenkaan hoksannut, että esineitä olisi pitänyt lähteä hakemaan. Niinpä vein Viirun nähden lempirukkasen takakulmaan sekä näytin toisenkin rukkasen paikan. Viiru haki vuorotellen kummankin. Seuraavassa vuorossa Viiru haki kolme kivantuntuista esinettä (sukan, käsineen ja rukkasen). Hienoa edistystä! Pitäisi vain treenata esineruutua itseksemmekin.

Hieno kuva Camping-tuolista. Taustalla häämöttää esineruutumme.

Keskipäivän helteessä huilattiin ja evästeltiin.

Tehtäis jo jotain!

Kun Anna, Lysti ja Hupi saapuivat, päästiin hakuilemaan. Uutta kokeiltiin: Viirun elämän ensimmäinen (tarkoituksellinen) tyhjä pisto. Maalimies oli käynyt kävelemässä vasempaan etukulmaan hajuvanan, mutta tullut pois. Oikein hyvä pisto myötätuuleen - kunhan Viiru malttoi lopettaa etsimisen ja palata keskilinjalle. Saman tien lennosta lähetys vastatuuleen oikeaan etukulmaan, jossa ukko odotteli ison kiven takana namujen kanssa. Haukku tuli ekalle ukolle hyvin. Seuraaville ei paljon haukkua vaadittukaan - ei kaikkea kerralla helteessä, pitkässä treenipäivässä. Vaikka kyllä kai koepäiväkin voi olla pitkä ja helteinen... Tulipahan jo vähän esimakua.

Seuraavan ukon olisi luullut olleen helppo, mutta löytäminen vaatikin kaksi lähetystä. Jottei tyhjiä pistoja tulisi liikaa, pyysin ukolta ääniavun toiseen lähetykseen. Viimeinen olikin ennalta sovitusti puolipako. Viipo oli niin väsynyt ja kuumissaan, ettei oikein jaksanut leluhepankaan kanssa riehua. Näin siis sisupussi väsytetään!

Olipa kiva päivä, kiitos Miimi!