sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Kesä!

Kesä, eikä mitään tekemistä?
Neljähän noita vain on, eivätkä nojaile raukeina seinään. Nyt toisena juhannuspäivänä ovat tosin jo aika raukeita. Juhannusta vietettiin perinteisesti mökillä, mutta tavanomaista pienemmällä porukalla. Kaikki kirsut olivat kyllä mukana. Ja oli hajureseptoreille jälleen käyttöäkin.

Täällä tuoksuu polvijärveläinen luomulammasmakkara, halloumi ja tomaatti!

Mörkö oli saanut lääkäriltä uusia diagnooseja, mutta hyvin pikku keisari jaksoi viettää juhannusta muun porukan kanssa. Yritimme rauhoittaa ne tilanteet, joissa Mökö eniten väsyy ja kiihtyy. Osan ajasta Mörkö vietti boksissaan tai grillin tuntumassa teltassaan suojassa Viirulta ja itikoilta.

Nyt oli veneillessäkin liivit yllä ja oma liivipukuinen palvelija narun päässä.
Koska mökillä ei ollut vieraita, ehdimme myös treenata aikamme kuluksi. Trenaaminen on tosin melko suurellinen termi meidän puuhasteluillemme yleensäkin, saati sitten vielä mökkioloissa ja juhannusfiiliksissä.

Kaivoimme esille Topin ikiaikaiset puhkimällätyt damit, ja teimme vepen vientiä ja veneen/stä hakua sekä harjoittelimme haun ilmaisukuviota. Topi vei damin lasten leikkiveneeseen, samoin Susu pienen alkulämmittelyn jälkeen. Viiru kuljetti damia rannalla.

Vie!

Vienhän minä

... ja vauhdilla. Jee!

Viiru myös haki lelua veneestä reippaasti - mutta matkaa ei vieläkään voi ollennaisesti pidentää.

Rullailmaisua harjoiteltiin suht avoimella niityllä. Viirun kuvio sujui neljällä ukolla hyvin. Palkka tuli näytöltä. Oppivainen tyttö! Sama treeni toistettiin vielä seuraavana päivänä.

Topilla oli kaksi ukkoa piilossa ties missä. Topi etsi ensin molemmat mutta haki sitten rullan ensin löytämältään. Ja ensimmäisen näytön jälkeen haki sitten rullan vielä toiselta ukolta... Samanlaista höpsistityyliä se esitteli myös, kun seuraavana päivänä tein sille jonkin haku- tai esineruutua muistuttavan harjoituksen kahdella damilla. Vaikka vein damit niitylle sen nähden, se ei palauttanut kumpaakaan - vaikka se ihan varmasti löysi ne. No, kuka käskee jo pentuajoista käytetyllä "leikkikentällä" yrittää treenata. Lelujahan Topi ruohikosta varmasti etsi. Kun väänsin rautalangasta, mitä oli tarkoitus tehdä, Topi palautti damit hienosti. Kyllä sille noutohommissa syttyy ihan erilainen palo silmiin kuin missään muussa. Vaikka hommat olisivat helppojakin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti