Mökillä paistateltiin päivää ja hytistiin navakassa tuulessa. Viime viikon myrskyjen jäljiltä netti ei toiminut, mikä oli aika rentouttavaa.
Mökkitiellä kävellessämme tuli vastaan supikoira. Viiru ja Piki kulkivat edelläni ja lähtivät ajamaan villieläintä takaa. Kielsin, ja tyttöset kipittivät kiltisti luokseni. Supikoira liikkui hitaasti, joten ilmeisesti sen jahtaamisessa ei ollut haastetta.
Koirat kärkkyivät keppijumppakeppiäni sen kanssa heiluessani. Koirien jumpan jälkeen siitä kepinnysästä ei ole enää ihmisen jumppakäyttöön.
Kotona koirien ulkoistaminen makuuhuoneesta on sujunut ilman vastalauseita. Mökin makuusuojan suojaksi olen rakennellut barrikadeja tuoleista ja (kylmistä) sähköpattereista. Vielä en ole onnistunut suunnittelemaan konstruktiota, joka pitäisi Viirun poissa pedistä. Varhaisaamuna herään siihen, kun se on häntäänsä heilutellen onnistunut luikertelemaan jostain välistä tai hyppäämään esteiden yli.
Näillä pitäisi pärjätä huomenna Pieksämäellä. Koira tosin on eri, eikä kukkasia oteta mukaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti