Viiru voi edelleenkin mainiosti eikä liikkumisessa näy mitään outoa; fyssarille mennään sunnuntaina.
Totuus on jossain tuolla ylhäällä. |
Huom! Tämä ei ole latu, vaan kävelijöille ajettu ura! |
Tokotreeniryhmään saapui reilusti porukkaa viikonlopun koetta varten viimeistelemään. Sain lapselta pyytämääni korjaavaa palautetta Pikin perusasennosta ja seuraamisesta ihan omiksi tarpeiksi ;) Mihinkään ei olla edistytty joulusta. Namit pois! Ajattele itse! Ruudun paikan Piki löytää hienosti kauempaakin. Tunnarissa nosteli vääriä kapuloita. Eini ehdotti vaihteluksi oman kapulan etsimistä muiden vieraiden tavaroiden joukosta. Sitä pitää kokeilla.
Viirukin teki tunnarissa virheitä, mutta Viirukin löysi ruudun paikan hyvin. Aika väsyneitä koirat olivat taas illalla. Hapottaahan se kun juoksee kaulaa myöten hangessa täysiä. Seuraavana aamuna Viiru yritti maastoutua vilttikasaan pyyhehunnun taakse:
Toivottavasti kukaan ei löydä mua. En jaksais enää lomailla. |
Parempi myöhään - pantaharppaus
Joululomalla sain kuulla asiantuntijalta, että Viirun ja Pikin pannat ovat liian kapeat. Leveämmässä pannassa paine jakautuisi useammalle kaulanikamalle. Tilasin saman tien uudet leveät pannat pantapajalta. Väliajaksi otin käyttöön vanhat leveät kangaspannat, joista en muuten tykkää (monesta eri syystä). Uudet pannat eivät ole vieläkään tulleet. En saanut ensin myöskään vastausta kyselyihini; soittoon sentään vastattiin. Eiköhän lähes kolmen kuukauden odottelu riitä, tuumasin ja tilasin eilen Ebba + Albus -pannat. Pehmoiset puolikuristavat, 5 senttiä leveä pannat tulivat jo tänään postilaatikkoon.
Hänen jaloutensa siroa kaulaa koristaa turkoosi Daalia |
Vaalenpunainen elefantti ja punainen sydänkäpy |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti