perjantai 31. toukokuuta 2013

Koirat catwalkilla

Ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi nämä vakavat pönöttäjät eivät voittaneet Sohvin valinnan valokuvakisaa...
kuva Suvi Räty
Paikkamakuussa pitää olla rauhallinen, keskittynyt ja vakava. Ainakaan huitovasta ja hassusti ääntelevästä valokuvaajasta ei pidä ottaa minkäänlaista häiriötä.

kuva Suvi Räty
Tiistaina Viiru paimensi jälleen. Ensimmäisessä setissä meille tuli erimielisyyttä vauhdista, ja Vipstaaki yritti ripustaa hanskat naulaan aitauksen laidalle. Hikoillen ajoimme Sarin kanssa Viirun takaisin hommiin. Toisen setin alussa Viiru taas viestitti olevansa pikkuinen tyttö, joka kyhjöttää nurkassa. Nyt en kovistellutkaan Viipoa, vaan sanoin iloisesti Mennään yhdessä! Viiru käveli lampaiden lähelle jalkojeni välissä (siis ihan oikeesti), mutta rupesi sitten muina naisina hommiin. Nyt kuljimme minulle sopivaa vauhtia: Viiru reagoi hidastuskäskyihini. Teimme myös uutta juttua: kävelin lampaiden läpi ja lähetin Viirun kiertämään ne toisesta suunnasta. Oikein mukavasti sujui. Ja mielenkiintoista koiran käytöksen tarkkailu! Tähänkö se meidän paimennus"ura" kariutui - kompastuin kukkahattu silmillä ;)

Keskiviikon agilityyn vein Elina Hannikaisen kakkosluokan radan, jossa olisi onneksi sen verran kierteitä, että se kelpasi kaikille. Lisäksi aloittelevammat saivat harjoitella mm. pimeää putkea, kepeille hidastamista ja leijeröinnin alkeita. Ensin menin Susun kanssa, ja kun aikaa jäi, niin Viirukin pääsi baanalle. Susu on täynnä tarmoa ennen rataa ja radan jälkeen. Itse radalla tehot ovat jossain. Nyt juostiin kaikki esteet yhdessä eikä Puten tarvinnut inistä Tää homma ei nyt skulaa kuten Kätevän emännän sketsissä. Viirun kanssa rata oli minulle helpompi, sujuvampi ja hauskempi.

Mutta torstaina agilityssa Viipon kanssa vasta mentiinkin. Harvoin kulkee näin hyvin, vaikka ekan radan olisi luullut olevan minulle erityisen vaikea: tehtiin muistitreeniä, jossa samat hypyt mentiin useaan kertaan eri tavoin.  Jaakotus, niisto ja jopa poispäinkääntö sujuivat luontevasti.
Ehkä välineilläkin on väliä, uusilla seurakengillä kulkee hyvin.
Jatkoimme selkeiden lähtökäskyjen projektia. Kepit sujuvat radalla, kuten kontaktitkin yleensä. Puomista Viiru tuli vauhdissa läpi. Korjattiin. Yhteistyö tuntuu pelaavan. Kyllä on mahtava tyyppi!

Perjantaina käytiin Topsukan ja Viirun kanssa Suven avauksessa. Jos halutaan BH-kokeeseen, Vipstaakin pitäisi varmaan käyttäytyä rauhallisesti ja aikuismaisesti ihmisten ilmoilla.

Topin pylly on ilahduttavasti parempi, vaikkei kortisonin annostusta olekaan nostettu, vaan annos on edelleenkin 20 mg Predisolonia aamuisin. Myöskään Scheriproctia ei ole käytetty, kun otettiin just käyttöön ihan uusi putkilo Fucidermia. Kilpirauhaslääkkeestä en ole huomannut olleen hyötyä edelleenkään. Tietysti kuuma sääkin vie ukkelista vahvimmat mehut. Mutta kaikkinensa Topille kuuluu hyvää.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti