Terminaattopi ja Neiti Neuvokas

Topi kävi tänään lääkärissä kontrollissa antibioottikuurin päätyttyä.  Martina kirjoitti: Pylly näyttää paremmalta, mutta edelleen limakalvo auki. Koska ennuste paranemiseen on heikko, jatketaan kortisonilääkitystä, jolla taudin eteneminen hidastuu ja antibioottikuurilla ehkäistään tulehdusta. Paikallista hoitoa jatketaan. Keskustelimme myös muista hoidoista, joita voisivat olla leikkaus, jäädyttäminen ja polttaminen. Niiden tulokset ovat yleensä huonot, ja ne aiheuttavat kipua. Lääkäri ei ollut niiden kannalla, ja samoin olin minäkin ajatellut. Pyysin myös neuvoa siihen, syöttääkö Topille papanoita vai lihaa ja kasviksia, joita Topi on taas viime päivät syönyt. Ehkä jälkimmäinen on parempi, koska silloin ärsyttävää kakkaa tulee vähemmän. Ja maistuuhan se paremmalta.

Topi oli laihtunut, ja mietin, annanko sille liian vähän ruokaa. Toinen vaihtoehto on, että aloittamamme Nutrolin Senior -kuuri estää ravinnon imeytymistä.

Lisää lempikuvia: nuori Topi loikkii mökillä Sirkun ottamassa kuvassa:

Leinikkien lomitse luoksesi loikin.

Topi on harrastellut hieman tokoa viime päivinä. Vanhan vieteripyllyn toinen nimi on The Ultimate Disturbance, ja se on ollut oiva paripaikkamakuun häiriökoira. Ei tarvitse minun kuin hieman hengittää niin se on Topin mielestä luoksetulokutsu. Nyt Viiru kyllä pysyy paikallaan. Vipstaaki selvästikin tarjoaa treenissä aina edellisellä kerralla harjoiteltua liikettä. Eilen Viiru ei millään mennyt maahan vaan pysyi tai tuli sivulle. Eilen maahanmenosta tuli hyvä palkka, joten tänään kannatti useasti kokeilla maihin heittäytymistä.

Viiru vieraili tänään Nuuskujen tokotreeneissä noutajien seassa. Tarkoitus oli mennä kisoihin tähtäävien ryhmään. En tiedä, oliko ryhmä tuo, mutta treeni oli hauska ja vaihteleva. Oli erilaista kontaktitreeniä, kääntymisten harjoittelua, luoksetuloa serpentiininä (tai jotain sinne päin), seuraamista/yhdessä kulkemista häiriössä.. Hauskaa!

Monet Vipstaakin tokotreenit ovat viime aikoina peruuntuneet, sekä Niinan että JoVen. Hakuun emme menneet isänpäivän "juhlallisuuksien" vuoksi. Se ehkä hieman harmitti ;) Olemme siis tehneet kotitokoa Topin kanssa. Sunnuntaikävelyllä käväisimme myös vanhalla koirankoulutuskentällä, ja pakko oli hieman treenata. Saldona oli massustaan matalaan tokohyppyyn juuttunut tolleri ja neiti neuvokkaan hetkessä poikkikaluama hihna. Sidoin siis Viirun kontin seinään, mutta ei aikaakaan, kun se tuli iloisena ilmoittautumaan palvelukseen.

Mörkön ontuminen jatkuu, mutta kokonaisuutena liikkuminen on kyllä parempaa.