 |
| Rennosti lauantai-iltana |
Treenattu on kuitenkin - vähän, ja vissiin tyypillisesti väärin ja vääriä asioita. Perjantai-illan ryhmässä saimme taas hyviä neuvoja (voi kun joskus itsekin osasi opastaa muita eikä olla aina saavana osapuolena). Pikin kanssa opeteltiin ensin malttamaan ja sitten peruuttamaan suoraan. Peruuttamisessa ei juurikaan edistytty, mutta lauantaina jatkettiin juoksaritreeneissä. Kontaktiharjoitus niin, että Piki oli sivulla, heitin namin ja Piki sai vasta luvan kanssa hakea herkun, eteni hienosti. Luoksetulo häiriössä oli sellaista pinnistelyä ja ylisuorittamista, ettei meinannut Piki uskaltaa luokseni lähteäkään :)
Viirulla jatkui tunnarikuuri edelleenkin, ja uutena projektina aloitimme sivulla peruuttamisen. Peruuttamisessa hyödyllisin apuväline taitaa olla agilitymuurin palikka. Näin saamme suoristavan seinän häivytettyä. Kahdessa illassa tuli yllättävän paljon edistystä. Perjantain kokemusten jälkeen kokeilin lauantaina Viirulle nenän avausta ennen varsinaista tunnistusnoutoa. Viiru etsi oman kapulan toisten treenikamojen joukosta. Sitten olikin nokka auki, ja oma tikku löytyi helposti muiden ihmisten ja lihapullien hajustamien kapuloiden joukosta. Ruutuun pitää vauhtia saada lisää. Metallikapulaa kokeiltiin lauantaina - tarvitaan paljon paremmat bileet. Onneksi keinonurmella voi ohjaaja kieriskellä rauhoitellakseen itseään.
Lauantaina oli ihan mahtava päivä: kirkasta, ja välillä aurinkokin paistoi. Kaupungissa ei ole lunta, mutta Pärnällä on talvi. Pikillä oli Joan hallissa juoksukontaktitreenit, joita ennen käytiin Arran kanssa lenkillä ja harkan jälkeen isseksemme. Ihanaa olla valoisalla ulkona!
Juoksaritreenissä pikkuisen tehtiin peruuttamista puomin palaselle, ja lisäksi kokeiltiin Tiinan neuvomana peruuttamisen jälkeen pompsahtamista etupalkalle. Jottei Piki vallan turhautuisi peruuttamiseen, se myös juoksi ensin maassa olevaa ja sitten minipöydän päällä olevaa puomin palasta palkalle. Naksaus tuli vähintään takatassujen osumisesta kontaktille. Tai ainakin niin oli tarkoitus. Eiköhän Pikseli tiedä, missä peppu ja takajalat ovat - sehän on niin ketterä. Edetään vain! Tätä lauantai-iltapäivää voin sitten muistella, kun Piki jossain senioriohjaajien arvokisassa pomppaa kontaktin yli ja menetämme mestaruuden. Olisi pitänyt opetella perusteet kunnolla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti