Kaksi nollaa

Kerrankin oli kolmosten kisat lauantaina... Mutta onko sekään hyvä, kun ei ole vielä toipunut työviikosta... Aamulla kävin ykkösissä talkoilemassa, sitten torkut ja päivälenkki, iltapäivällä Viirun kanssa baanalle. Tuomarina oli Salme Mujunen. Hän oli oikein mukava toimihenkilöille, ja kisojen jälkeen kirjoitti talkoolaisista kauniisti.

Ratahenkilö-media-assistentti kuvasi ekan radan. Yksi persjättö jäi tekemättä, mutta tällä radalla se ei haitannut (toisin kuin keskimmäisellä). Nollalla sijoituimme kolmansiksi. Kolme vuotta kolmosissa, kolme sijoitusta, yleensä kolmansiksi. No, kerran kakkosiksi, ja oli tämä jo neljäs sijoitus :) Kävin Koiranetissä katsomassa.

Toisella radalla oli alussa hyppypyöritys, jossa mukamas en enää ehtinyt viitoshypyn jälkeen tehdä valssia/sokkaria. Viiru hyppäsi sitten hypyn väärin päin, kun "päärynä" ei improvisoituna onnistunut. Olisi vain pitänyt valssi vääntää.

Ennen kolmatta rataa kuljeskelimme rauhassa, otin evästä, kävin vessassa. Hmm, hallissa on ihan hiljaista, siellä on varmaan minien ja medien rataantutustuminen. Siellä olikin minien, medien ja maksien rataantutustuminen lopuillaan. Onneksi rata oli suoraviivainen ja esteitä oli vain 17. Iso kiitos HeidiU:lle joka kentän reunalta neuvoi radan ja ohjaukset. Ohjasin kerrankin tosissani. Nollalla maaliin, sijoitus neljäs, mutta voittajalle hävisimme meidän asteikollamme vähän, vain kaksi sekuntia. 

Palkintoherkku ja uudet eteenmenolelut

Aurinkoinen syyssää jatkui myös sunnuntaina. Mökin marjapuskissa oli seurana paitsi naiskuoro Mässyttäjät myös pitkään paikallaan viihtynyt perhonen.

Keisarinviitta

Marjojen lisäksi poimimme vähän sieniä. Päätin lopettaa valituksen siitä, ettei mökin pihalla kasva hyviä sieniä, ja määrittää, maistaa ja paistaa punaisia haperoita, joita maasta pilkistää. Ja isohaperot olivat tosi hyviä!

 Tyyntä ja rauhallista.

Vedestä nousee kasvi.