Plussia ja miinuksia

Kisattiin Viirun kanssa neljä hyllyä PoKS:n kisoissa hellesunnuntaina.

Moitimme:

• Vetelää, puolitajutonta, tavoitteetonta, unohtelevaista ohjaajaa
• Kummallisten ohjausten kokeilua (Tälle radalle en tee yhtään valssia!)
• Ohjauksen hajoamista ensimmäiseen virheeseen
• Koiraa, joka katsoo A:n harjalta ja näyttää hihkuvan: Katso kun mä loikkaan täältä! Mä lennän!
• Ohjaajaa, joka vain katsoo hölmönä vieressä ja jatkaa rataa. 
• Ensimmäisenä lähtemistä - ei päästy kuin yhteen valokuvaan. 
• Väärien putkenpäiden opettelemattomuutta - alla on kuva seuraavasta treenistämme - eikä yhtään valssia tai rääkäisyä sallittu!
• Ekaa kertaa kokeiltua pakkovalssia kepeille
• Koiran huonoa hyppytekniikkaa
• Kuumaa säätä

Osa Martti Salosen radasta

Kiitämme:

• Ohjaajaa, joka säilytti iloisen mielen koko pitkän päivän, nautti hyvästä seurasta, sai raitista ilmaa, aurinkoa ja liikuntaa
• Rohkeutta kokeilla ja keksiä uusia ohjauksia myös kisoissa: Voiskohan tän ohjata kokonaan takaaleikkauksilla? (No ei voi.) Huh, unohdin tehdä persjätön - no onneksi työkalupakissa on poispäinkääntö-viskileikkaus.
• Nopeinta aikaa, koska koira irtosi radan puolivälistä maaliin
• Koiraa, joka teki keinut kunnolla, eikä ole koskaan pelännyt keinua.
• Ohjaajaa, joka antoi koiran suorittaa keinun rauhassa.
• Ensimmäisenä lähtemistä - hyvä harjoitella sitäkin, ettei oikein ehdi kerrata ohjauksia mielessään.  Koiraa, jonka voi vain kaivaa häkistä.
• Vääristä putkenpäistä kisatilanteessa en keksi mitään kiittämistä.
• Koiran pysymistä lähdössä, vaikka menin neljännelle esteelle kutsumaan.
• Yleisön edustajia, jotka huomasivat koiran huonon hyppäämisen, ja tarjoutuivat auttamaan.
• Viileää hallia, jossa koira ja ohjaaja saivat chillailla.
• Nuusku ja Rapsua siitä, että ne ovat olemassa.

Mä olen niin pienoinen. Ja aurinko paistaa silmiin. (Kuva: Roosa Tykkyläinen)