Varo mitä toivot

Toivoin agilityssa vaikeampia ratoja. Olisi pitänyt varoa. Joskus toiveet toteutuvat, ja moninkertaisesti.

Tähtisikermässä

Lauantaina oli aivan mainio päivä peruutuspaikalla Mari Lukkarisen valmennuksessa Tähtisikermässä. Päivässä oli kolme osiota ja herkullinen lounas (hyvää linssikeittoa on siis mahdollista valmistaa!).

1. Koiran näkökulmassa ohjasimme oudoilla radoilla toisiamme, ja lopuksi omaa koiraa.
2. Koiran linjat -osiossa merkkasimme langoilla koiran kuvitellut linjat, ja sitten todelliset linjat videoitiin.
3. (No) Panic -osiossa oli äärimmäistä häiriötä: Erittäin vaikealla radalla oli 27 estettä, ja rataan sai tutustua vain reunalta. Sitten kaikki ohjaajat ulos, ja kisanomaiseen suoritukseen yksi kerrallaan. Kun tulin radalle, huomasin valppaana vekottimena heti, että rata oli rempallaan: rimoja vinossa ja muuri kallellaan. Kun pörräsimme Viirun kanssa radalla, jota en ollut oppinut enkä pystynyt ohjaamaan kuin vähän sinne päin, "ratatyöntekijät" kävelivät edessä, pudottelivat tavaroitaan, nostelivat rimoja, kun koira oli hyppäämässä...

Taas on pupu ruokailemassa Bird Bay Barissa.

Havaintoja:

• Koirana on kurjaa, kun ohjaus on myöhässä ja epäselvää. Jos olisin Viiru, inhoaisin agilitya. Jospa ei riitäkään, että ohjaaja on reilu ja muistaa palkata? Ja tottakai koira on hidas, kun sen pitää jatkuvasti yrittää päätellä ohjaajan toiveita.  
• Linjat olivat vielä luultuakin laajemmat. Videota voisi julkaista, kunhan ensin ehtisi opetella vähän editoimaan.  
• Viiru sietää paremmin häiriötä kuin minä. Annoin Viipon hypätä kontaktilta. Viiru kylmän viileästi hyppäsi hypyn, jonka rimaa ratatyöntekijä parhaillaan asetteli paikalleen.
• Opettele viimeinkin merkkaukset.
• Opettele poispäinkäännöt, sylkkärit ja kaikki muut härpäkkeet, jossa koira kääntyy takaisin tulosuuntaan siivekkeen ympäri.
• Opeta itsenäiset kepit.
• Olin miettinyt, yrittäisinkö kerätä loput SM-nollat, kun majapaikkakin kisoihin olisi valmiina. Ei kyllä kannata.

Varamajava

Hyvä haltiatar

Hyvä haltiatar Heidikin oli huomannut toiveeni vaikeasta radasta ja suunnitellut tiistaitreeniin japanilais-noljakkalaisen tekniikkapläjäyksen.

Rata: Heidi Hirvasoja-Korkee

En ehtinyt yhtään japanilaista. Alkukin piti ottaa melkein kolmoshypyn luota. Niin ei tullut kiire. Ryhmämme on saanut täydennystä, joten enää ei ole määrättömästi aikaa ohjailla. Tämä rata riittäisi minulle ainakin kolmeen treeniin. Moni kohta jäi kismittämään. Ja sitä juuri taisin kaivata ;)

Nautin talvesta :)