perjantai 19. helmikuuta 2016

Mission possible

Viirun tiistaitreeneissä oli kiva rata; tosin ehkä vähän vaikeampia vielä kaipaisin, ettei kisoissa mene sisu kaulaan jo kolmannella esteellä. Vaikka kyllähän virhe tuli tässäkin jo kuudennella esteellä eli kepeillä. Kuka ei ole opettanut koiralle vieläkään itsenäistä keppien aloitusta tai treenannut itseään niin nopeaksi, ettei tarvitsekaan? No, oikeasti kyllä ehdin ohjaamaan, kun vain hoksasin.

Rata: Tuomas Haverila
Harjoiteltiin vastakääntöjä kolmoselle ja kympille. Hypylle 14 tehtiin viskileikkaus, ja 16:lle kokeiltiin kaikenlaista. Itselleni ja Viirulle luontevin oli jokin pakkovalssi-takanapyörityskauemman siivekkeenkautta, mutta ei varmaan paras. Kontakti-putki-erottelut eivät olleet niin vaikeita kuin luulin.

Huomenna meillä onkin Viirun kanssa kahdenkeskistä laatuaikaa, kun mennään peruutuspaikalle aluevalmennukseen Tähtisikermään melkein koko päiväksi :)

Tokossa kapulan pito on kummallakin edistynyt, samoin kuin Pikillä perusasentoon tulo ja Viirulla ohjatun noudon suunnat. Eini vinkkasi ohjattuun, että namialustat/"kapulat" saisivat olla vauhdin vuoksi kauempana, ja minun myös pitäisi palkata minun luokseni tulosta vauhdin vuoksi. Nämä siis ensi kerralla.

Ja tänään sitten varmistuin siitä, että viimeviikkoinen ei ollut vahinko: kilpajuoksunoudoissa Viiru tosiaan pystyy nostamaan pienen metallikapulan ja kantamaan sitä. Mahdoton on siis mahdollista näinkin nopeasti (kun harjoittelee edes jonkin verran).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti