Tokossa hyödynnettiin taas ryhmäläisiä ja tehtiin Pikille kehääntulo- ja luoksepäästävyysharjoituksia. Nopeaa edistystä :) Vähän ruutua, vähän kiertämista ja pari luoksetuloa, namista kohtuullista luopumista sivulla. Kiertäminen sujuu paremmin siivekkeen kuin törpön ympäri, ja paremmin PoKS:n kuin JoAn hallilla, jossa on kuumuttavia agilitymuistoja.
Ryhmäpaikkamakuuseen otettin Viiru, joka ehti myös tehdä pari leluhyppynoutoa sekä kiertämistä. Kiertäminen alkaa olla hyvällä tolalla. Hallissa oli myös ruutu, jonka läheltä kävelimme. Viiru kiinnitti siihen huomionsa. Hetken mielijohteesta (joo, tiedän...), lelu kädessä, sanoin Viirulle ruutu. Viiru meni sinne oikeaan paikkaan. Nyt taas jaksaa! Paikkamakuun lopuksi, Viirun vielä ollessa maassa käskyn alla, kääpiöpinserinuorukainen tuli Viirun naamalle hyvissä aikeissa. Viirulla ylähuuli nousi, mutta kyynärpäät ja kaikki muukin pysyi maassa.
 |
| Missä muut terassiruusut? |
 |
| Pönötyskuvia ei voi koskaan olla liikaa. |
Käveltiin Pielisjoensuussa: Hasanniemessä ja laululavan takana.
 |
| Älä juokse mun luota kun on kevät ja kevät kutsuu sua. |
Olin puolivahingossa unohtanut ilmoittautua Outokummun ryhmänäyttelyyn 19.4. Unohdus taisi olla ihan hyvä, sillä tuomari on vaihtunut. Ja Pikin kehäkäytöksessäkin on vielä parannettavaa. Karva on alkanut kasvaa Pikille takaisin, kun taas Viiru alkaa olla Kalju-Kankkunen. Niin ne näyttävätkin sopusuhtaisemmilta - kun Pikillä on enemmän karvaa ja Viirulla mahdollisimman vähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti