Kontakteja, keppejä, kaatumisia

Maanantaina oli Pikin oma agilityilta, ja Viiru jätettiin kotiin Susun kanssa.

Aloitettiin kontaktien harjoittelu. Kouluttaja-Jari oli rakentanut halliin hienot minikontaktit. Opeteltiin lähinnä loppuasentoa. Piki hoksasi nopeasti. Välipaloina oli rengasta ja putki-hyppyrallia. Piki pysyy jo istumassa :)

Ei kun naksu esiin (tai sehän on Sirkulla, joten pitää mennä naksukauppaan) ja kosketusalustaa harjoittelemaan. Hyvää Pikin ikätoverien seuraa: lämppälenkillä bc Siri ja jäähdyttelemässä mukana kelpiepojat ja koikkerityttö Binja.

Viirun treeneissä jatkettiin keppiprojektia. Mutta rata oli sellainen, että se toinenkin ongelma-k tuli hyvin esiin. Vaikka yritin pitää kädet kurissa ja olla huitomatta ja heittelemättä Viirua hypyille, kaarrokset olivat kuitenkin valtavia. Hypyn 14 niistoonkin oli vaikea kääntyä. Keppien takaaleikkaus ei taaskaan ollut ongelma, mutta aloitus ja lopetus oli hankalaa. Tuomas käski minun olla rohkeampi ja luottaa koiraan enemmän. Havaittiin myös, että Viiru tekee kepit loppuun, kun juoksen sen ohi, enkä jää perään himmailemaan.

Rata: Tuomas Haverila

Kylmää, varsinkin keskiviikkona: 10 astetta pakkasta ja liukasta. Minä tarvitsen nastakengät ja Piki vetämättömyyden tehotreeniä. Kun lähdimme Vinjan kanssa lenkille, olin taas pyllylläni, nyt tosin tahallani. Niin päin oli pehmeämpi kaatua lumiselle pehmeälle nurmikolle. Kerrassaan mukava pakkaslenkki kierrettiin. Toivottavasti ei tule pitkään aikaa lunta laduiksi asti.