lauantai 14. syyskuuta 2013

Been there done that

Tässä yksi kuvahaaste-kirjoituksen leirisäätökuvan lopputuloksista.

Liitu, Viiru ja Jiro Uuraisilla (kuva Sirkku)
Maanantaina hakuharkoissa oli kolme ukkoa: haamu, pimeä ja ääni. Kahdelle ekalla piti haukkua, kunnes tulen ukolle ja annan luvan palkata. Kyllä Viipo taas kyttäsi minua ja ekalla ukolla piti taukojakin. Ensi kerralla saa ukko itsekseen palkata pitkästä haukusta. (Ja keksitään myös jokin ylläri!) Olin tänään hakukokeessa maalimiehenä, ja kyllä pitää koiran jaksaa haukkua pitkäänkin. Toivottavasti Viirusta ei kuitenkaan tule pussailijaa, lelua etsivää liiviin uijaa tai naamalle hönkivää räkijää. Lisäksi pitää muistaa harjoitella sitä, että maalimies on kuopassa umpparissa. Kokeessa oli inhottavia polttiaisia, jotka saivat rauhassa poltella otsaa, kun piti olla liikkumatta ääneti.
Lavastettu kuva haastetta varten. Mutta ei sitten mahtunutkaan seitsemän-kahdeksan kuvan joukkoon.
Treenin jälkeen mustat koirat lenkkeilivät pimenevässä metsässä. Kahta groenendalia ja schipperkeä ei juuri erottanut, kolmesta bortsusta ja yhdestä aussiesta sentään vilahti jotain valkoista toisinaan.

En kuitenkaan muistanut varustaa Viirua heijastinliivillä ja lampulla vielä keskiviikkonakaan, jolloin kävelimme pimeällä Pärnällä sheltti- ja bc-poikien kanssa; tällä kertaa mukana oli myös iäkäs borderterrierilady, johon Viipo piti kunnioittavaa etäisyyttä.

Soilin rataa tehtiin. Viirun kanssa keskityimme kisojen jälkihoitoon eli kontakteilla pysymiseen ja selkeään vapautukseen.
Yritin myös ottaa keppien lopussa sivuttaisetäisyyttä ja valssata, mutta se ei sujunut, vaikka lopussa olisi ollut lelupalkka (tätä sitten korjailtiin torstain treeneissä). Taas jälleen kerran rata oli huisin kiva, ja Viiru irtosi hyvin putkiin. Vaikea paikka olivat keppien jälkeiset pari hyppyä.

Torstaina kouluttajamme ei päässyt. Teimme edellisen illan rataa, koska se oli valmiina hallissa (ja kiva). Nyt saimme Viirun kanssa myös keppien jälkeiset hypyt onnistumaan.

Perjantaina Eve, Asta ja Nikke tulivat yökylään. Ihka ensimmäiset koirat yökylässä! Rauhallisesti sujui - Topi tosin oli mökillä chillaamassa eikä kotona riehumassa ;) Olipa ylellistä, kun oli sekä Viirulle että minulle seuraa ilta- ja aamulenkillä. Lauantai-iltapäivänä yritimme järjestää koirille ekstreemiä elämysmatkailua kaupunkikävelyllä, mutta ne vain kohauttelivat olkapäitään: been there done that. Rullalautoja, fillareita, sillan alituksia, ritiläportaita, erilaisia alustoja, rakennustyömaa, leikkipuisto puisine poneineen. Ehkäpä uskaltaa BH-kokeen kaupunkiosuuteen :) Aurinko paistoi, ja alkusyksy oli parhaimmillaan. Ruuhkaviikonloppuna jäivät oman seuran agilitykisat kokematta, mutta piirinmestarit saatiin kuitenkin valittua.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti