Ainutlaatuinen ei aina ole kaukana

treeni: Tuomas Haverila

Viirun agilityssa kokoontuivat kesän treeniryhmät viimeisen kerran. Talveksi otin vain yhden paikan, koulutettuun ryhmään. Kouluttaja tosin vaihtuu. Jännää! "Topin paikasta" keskiviikkoiltaisin hennoin luopua. Joka toinen torstai Viirulla on tokon voivoi-kurssia - kyllä, jätimme siis avon väliin. Viimeinen keskiviikkotreeni oli Tuomas Haverilan käsialaa. Rata sujui mainiosti. Kokeilin kepeille sitä, että menin valmiiksi vetämään koiraa ykkösväliin. Ei pelittänyt, vaatii siis treeniä. Toisaalta en erityisesti tykkää siitä ohjauksesta.

Keskiviikkona ja torstaina tarjoilimme Viirun nollakarkkeja. Torstaina kokeilimme vaihtaa koiria, mihin en ollut erityisen motivoitunut. Sain ohjattavakseni hitaan pienen medi-koiran - olin ihan tyytyväinen tsemppaavaan ohjaukseeni ja luulen, että koirallakin oli kivaa :) Viirun ohjaaja keksi alkuun hyvät ohjaukset, jotka pelittivät paremmin kuin minun kuvioni. Palasimme siis parinvaihtokokeilun jälkeen omiemme luokse, ja teimme kokonaiset radat. Viiru on kyllä luontainen viskileikkaaja. Varsinkin vauhdissa on ihan turha piipertää/niistää/pyörittää Viipoa saman siivekkeen ympäri, kun se suorastaa liitää viskiin.

Viikonloppuna oli Viirun mielestä ihan huippua tekemistä. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina käytiin metsässä ja vesistöjen äärellä patikoimassa. Satu tuli etelästä perinteiseen Pohjois-Karjalan patikointiviikonloppuun. Perjantaina ehdittin kiertää Kalliojärven kierros, ja vielä Tessullekin kerittiin. Topille (ja Viirullekin) hankittiin monenlaisia uusia namuja.

Kalliojärven kuningatar

Lauantaina ajettiin Ilomantsiin. Petkeljärven kansallispuistossa patikoitiin Kuikan kierros. Suosittelen, jos haluat nähdä vaeltaessasi muutakin kuin omien kenkien kärjet, juuria ja liukasta lillua/kiviä/pitkospuita. Reitti oli siis vaativuudeltaan helppo ;) Sadut sadunomaisessa metsässä.

Petkeljärven prinsessa

Tutustuttiin vielä Möhkön ruukkimuseon ulkoalueeseen. Itse museo oli kiinni, mutta se ei haitannut kosken, kanavien ja uimahuone Ryöpyn ihastelua. Kahvilalaiva Mantakin oli suljettu - mutta ihmeellistä: Koitajoen toisella rannalla, kesäteatteria ja laivaa vastapäätä oli aukioleva kahvila ja kauppa. Emäntä paistoi lättyjä ja keitti kahvia. Emmekä olleet läheskään ainoat asiakkaat, vaan kiirettä piti kauppiaalla!

Vesistöteemalla mentiin vielä sunnuntainakin. Kuhasalon luontopolkukin on vaellusreittioppaassa. Ainutlaatuinen ei aina ole kaukana. Pyhäselältä kävi raikas tuuli, ja lämpötila oli viiden asteen pinnassa.

Kukkosensaaren keisarinna

Samaan aikaan toisaalla: Topi relasi kotona.

Nykyään ei saa enää kunnon palvelusväkeä. Lattia on ihan pölyinen.

50-vuotislahja Hyvinkään taidemuseosta (alkuperäinen maalaus Yrjö Saarinen)