Tough guys don't dance - mutta melkein kaikkea muuta

Helleviikko päättyi sopivasti vepekokeisiin. Avustin lauantaina Sirkkua ja Susua SOVEssa sekä Riittaa ja Zorroa ALOssa. Kummatkin koirat tempaisivat upeat lähes sadan pisteen tulokset. Sunnuntaina Viirukin pääsi mukaan, koska olin apuohjaajana vain Susulle ALOssa. Jälleen häikäisevät uinnit pikku vesikirpulta. Viiru taasen löysi kuolleen kalan keskeltä hakkuuaukeaa, uiskenteli hajut pois, kurmotti Sisua.

Apuohjaaja pelottelee vesipäästäisen pois veneestä yrmeällä ilmeellään:

Kuva Katja Surakka

Helteet ovat panneet Topin koville - mitään ei ole jaksanut. Tällä viikolla on onneksi ollut hieman viileämpää. Aamulenkillä lämpötila on ollut alle parinkymmenen asteen ja Topsukka on suostunut kävelemään oman kadun päätä pitemmälle. Viime viikolla havaitsin, että Topi tarvitsee uittajan ja/tai pelastusliivit uimiseen. Eilen käytiin mökillä pulikoimassa. Topi jopa hyppäsi liiveineen laiturilta. Reissun jälkeen tietysti väsytti, mutta mieli oli paljon virkeämpi.

Itselle reissu ei ollut kovin virkistävä, tai ainakaan rentouttava. Koiria ei voi uittaa yhtä aikaa, koska aussinaattorit todennäköisesti hukuttaisivat Topin. Topi ei osaa päättää hyppäisikö laiturilta vai menisikö rannalta. Viimevuotiseen tapaan Viiru hyppää laiturilta uimaria pelastamaan tämän päälle lentävällä mahaplätsiksellä. Viirua vedessä väistelessäni havaitsin, että Topi-virtahepo kaiveli saunan kuistilla namusia housujeni taskusta. Kun menin varjelemaan viimeisiä Froliceja, Viiru tuli tietysti mukaan ja ravisteli itsensä vaatteideni päälle. Sitten rauhoittava kahvihetki puiden varjossa: Topi haukkuu naamalle tuoksahtelevaa kerjäyshaukkua, Susu pelkää paarmoja, Viiru kaivelee kylmälaukkua.

Viirun turkki ei ole meinannut kuivua millään, ja niinpä eläinsuojelullisista syistä Viirulle leikattiin kesäturkki. Surakan Katja sai pari tuntia parturoida Viirua, että paksu turkki saatiin ohenemaan ja rastat pois.

Helle ja vepe ovat karsineet agilitytreenejä. Eilen tehtiin tällaista rataa, joka oli valmiina hallissa.

Myöhäisenä en ehtinyt opetella edes esteiden järjestystä, saati ohjausta. Mentiin pätkä 1 - 6, ja sitten jatkettiin parin esteen pätkissä, kun Soili huuteli järjestystä. Lopetimme jo putkeen 12. Mutta meni oikein mukavasti, kepit ja putki-puomi-erottelukin. Kunhan muistin ohjata enkä herpaantua yhteen onnistumiseen. Sitten mentiin pitkästä aika muiden koirien kanssa kävelylle. Viiru piti haaremiaan (bc Bruno, sheltit Enzo, Casper ja Dave sekä schape Oikku) kurissa ja järjestyksessä.

Haussa maanantaina teemanamme olivat suorat pistot. Viime kerrallahan Viiru ei edennyt kunnolla, mikä minun mielestäni johtui ylenmääräisestä häiriöstä. Nyt ykkönen ja kolmonen olivat ääniavulla ja kakkonen haamu, jonka piti siirtyä takarajalla eteenpäin ennen lähetystä - minkä unohdin. Mutta sehän vain lisäsi intoa. Ykköselle Viiru haukkui kymmenen kertaa, kakkoselle kunnes tulin paikalle ja kolmoselle 20 haukkua.

Esineruudussa tavoitteena oli, että Viiru toisi yhden vieraan epämiellyttävän esineen. Ruutuun jätettiin vain lasten crocs-sandaali. Jälleen Viiru etsi esineen huippuhienosti, mutta ei tuonut. Toisella lähetyksellä Viipo meni etsiskelemään muuta. Kolmannella kerralla Vipstaaki ymmärsi, että juuri se vieras muovinen läpyskä pitää tuoda. Hienoa! Palautus ei vielä tullut ihan perille saakka. Omaan kiekumiseeni ja elekieleeni pitää kiinnittää huomiota.

Tiistaina käytiin paimentamassa Kuttukuussa alkukesän kurssimme helteen vuoksi peruuntuneen kerran korvauskerralla. Veimme Sinikan ja Muffyn sekä toisen kurssilaisen kanssa ison lauman metsään parin kilometrin päähän laiduntamaan, odottelimme ja vahdiskelimme, kun lampaat söivät ruohoa ja tuoreita lehtiä, ja sitten veimme ne takaisin aitaukseen. Olipa ihan huippua! Välillä Viiru tarvitsi tukea, välillä se taas riemastui Saanko ihan itse!. Pitäisi osata kannustaa oikeissa paikoissa.