Luulin, että maanantaina klo 12 alkaa pitkä poutajakso. Pyh, seitsemän aikoihin illalla yli jyrisi ja valui ukkosmyrsky. Olinpa hyvä hakukaveri, suuren osan ajasta istuin sormeni kanssa autossa enkä edes sateettomina hetkinä ollut kenellekään maalimiehenä. Ei voi kuin taas kiittää parhaita hakuryhmäläisiä kärsivällisyydestä, muovihanskasta, loistavista ideoista ja heittäytyvästä palkkaleikistä. Viiru oli viimeisenä, ja hetkeksi tauonnut sade alkoi taas piiskata. Mutta olipa huikea treeni: risteilyä lyhennettynä ja haukullisena versiona. Viiru haamuttavalle ykköselle oikeaan etukulmaan, pari haukkua, leikki, haen koiran, jätän koiran pitelijälle kymmenen metrin päähän keskilinjasta, menen keskilinjalle, koira näkee vasemmalla takarajalla olevan ukon, kutsun koiran, keskilinjalla lähetän lennosta ukolle, pari haukkua, leikki... Ja sama vielä kolmannelle ukolle. Tällaista treeniä olisi tarkoitus jatkaa pitempään läpi koko alueen, ja ensi kerralla niin tehdäänkin. Jos ei tästä vauhti ja motivaatio nouse, niin mistä. Viipo ei meinannut pysyä pöksyissään, kun odotti lähtölupaa kolmoselle.
Tähänkin blogiin kunnon kuvia (Sirkun kamerasta):
Tänään ammuskeltiin
Susulle ja poimittiin mustikoita kaikille Tukholmanlammilla sekä haettiin iso satsi ruokaa ja makupaloja
Tessulta.
|
Kukahan kävi uimassa? |
|
Ja kuka on kaikkein kaunein? |
|
Mahdunko ali? |
|
Selvisin. Anna mustikoita! |
|
Lepäilen, kun toiset poimivat. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti