Uutta kohti

Vuosi 2012

Vuodelle 2012 en asettanut terveystavoitteita (tai pikemminkin -toiveita). Taisin pitää terveyttä liiankin itsestään selvänä. Ei olisi pitänyt. Topi oireili peräpäätään lähes koko vuoden, ja syksyllä vaiva määrittyi perianaalifisteliaksi. Mörkön kunto huononi hiljalleen, ja uusia vaivoja ilmeni jatkuvasti. Joulukuussa päätimme, että nyt on aika - ennen kuin elämästä tulee kärsimystä. Tänään on hyvä päivä kuolla lienee totta harvoin. Mutta luulen, että 28.12. 2012 oli paljon parempi kuin vaikka 28.1.2013.

Vuoden 2012 tavoitteet olivat:

Topi

• agility: osallistuminen omassa uudessa hallissa yksiin kisoihin ilman tulostavoitteita. Ensimmäiset kisat uudessa hallissa olivat lokakuussa ykkösille ja kakkosille ja varsinaiset avajaiskilpailut itsenäisyyspäivänä kaikille tasoluokille. Tuolloin Topilla oli jo jatkuva lääkitys.  
• agility: esteiden liepeillä juoksentelu niin kauan kuin rampa + kuuro -yhdistelmä jotenkin pelittää. Yhdistelmä ei pelittänyt kovin hyvin, koska rampoja alkoi duossamme olla kaksi. Topin peräpäässä ei juurikaan ole voimaa. Aiempiin vuosiin verrattuna agility on jäänyt vähälle.
• mejä, haku
: nenäharrastusten jatkaminen, ei kokeisiin jos mejä-kokeen säännöt eivät muutu. Säännöt eivät muuttuneet, ja ajoimme verijälkeä vain hyvin harvakseltaan. Mieleen jäi kiehtovana kokemuksena keskiyön tolleri-mejä Elli-Marin ja Heidin kanssa. Makkarajälkeä tehtiin Viirun seuraksi myös Topille ja Mörkölle. Ukkoja Topi etsi silloin tällöin, aina yhtä hyvin ja innokkaasti. Joskus etsittävinä oli dameja, esineitä tai namirasioita. 
• vepe: avoimen ja voittajaluokan liikkeiden treenaaminen varovasti. Tämä toteutui ja sujui erinomaisesti. Varsinkin AVO-liikkeet tuntuivat todella helpoilta - voisi olla toisin, jos olisi kokeissa käyty. Lääkityksen vuoksi ei päästy aloykköstäkään metsästämään. Päätin lopettaa vepen toistaiseksi, koska Viirun-rääpäle ei siitä innostunut, ja itseäkin alkoi kyllästyttää.

Viiru

• Viirun tavoitteena on arkitottelevaisuus ja toimiva kumppanuus. Tähän ruutuun rasti.
• 
yhdessä kasvaminen - jos Viiru kasvattaa minua puoliksikaan niin paljon kuin Topi, minusta tulee aika iso. Minun ei tarvinnut kasvaa yhtään, Viiru on ollut lähellä täydellistä. Eilen juuri mietin, miten erilaista on eläminen ja harrastaminen hyväluonteisen koiran kanssa verrattuna piimähattu-Topiin. Viirulla ei ole oppimisen esteitä. Minun pitää antaa Viirun kasvaa... vain taivas on rajana ;)
• puuhastelu ja superkoirautuminen. On puuhasteltu paljon kaikkea. Ja Viiru on ollut superkoira. Kaikki lajit ovat olleet Viirin kanssa mukavia.
• 
lajin valintaa: mejä, vepe,  paimennus…Vepe heitettiin pois valikoimasta. Viiru on perheemme rohkein, nopein ja innokkain uimari, ja hyvä niin: uiskennelkoon huvikseen. Yksi verijälki ajettiin. Päätin kuitenkin "panostaa" pk-jälkeen, mutta ei kovin montaa makkarajälkeä kuitenkaan ripoteltu. Paimentamaan mentiin elokuussa, ja sehän oli yllättävän kiinnostavaa, ja sujui yllättävän hyvin. Loppuvuodesta otin itseäni tiukasti niskasta kiinni, ja aloimme tokoilla.
• Lajivalikoima lienee tulevaisuudessa: pk-haku, agility, paimennus, toko, pk-jälki. Ajatukseni siitä, että Viirusta voisi olla pelastuskoiraksi, on vahvistunut, mutta en edelleenkään usko, että minusta olisi pelastusihmiseksi.
• 
haussa ainakin ilmaisun valinta ja harjoittelu. Haku edistyi erinomaisesti, ja tuntui että pentukesän pohjatyöstä oli paljon hyötyä. Etsiminen sujuu. Keväästä ja alkukesästä harjoittelimme rullailmaisua (ja erikseen pitämistä), mutta loppukesästä päädyin haukkuun. Toimii. Harjoitella tietysti pitää vielä paljon.
• 
agilityssa asenne, irtoaminen, ohjauksen seuraaminen ja esteiden opettelu - siinä ehkä tarpeeksi. Kaikki muu on hyvällä tolalla, paitsi kaikkien esteiden opettelu. Kontaktit ova hieman vaiheessa, ja kepit paljon.
  

Vuosi 2013

Topi
Vanha koira tarvitsee virkistävää tekemistä, mutta pitää kuitenkin muistaa olla vaatimatta Topsukalta liikaa. Nenähommia, tokoa, vanhusagilitya (siivekkeitä ja putkia).

Viiru

• Kokeisiin tekisi mieli. Keväällä mennään tokokokeeseen ja agilitykisoihin. Kunhan siis seuraaminen sujuu tokossa ja agilityssa kaikki esteet ;) Tokossa ainakin ALO1 ja agilityssa nousu kakkosiin lienevät vuoden aikana realistiset tavoitteet.
• Pk-lajeissa pitäisi mennä BH-kokeeseen (se seuraaminen!). Haussa ja ilmaisussa sekä esineruudussa edistymme niin, että voisimme mennä kokeeseen 2014. Jälkeä ajamme enemmän tosissamme ja paljon enemmän kuin päättyvänä vuonna.
• Paimentamista jatketaan, mutta siinä en osaa asettaa minkäänlaisia tavoitteita, koska en ymmärrä paimentamista ja sitä harrastuksena vielä lainkaan. Ainakin kahdelle leirille on paikka varattuna. 
• Näyttelyyn menemme tammikuussa. Toivon hartaasti, että Kajaanin näyttely voisi jäädä ainoaksemme.

Näillä voidaan mennä edelleenkin:


• tärkeintä on tehdä sitä mikä on tärkeää

• tehdään yhdessä

• sitä saa mitä tilaa

• on vain kaksi tapaa… oikea ja väärä.

Oikeastaan toivon vain terveyttä kaikille.