HK2 Viiru

Tästä se lähtee! Viirun viimeinen (tai toiseksi viimeinen?) palveluskoirakoe. Julistan viimeisyyden somessa, jotta en emmi ja ajelehdi treenistä kokeeseen ja kokeesta treeniin.

Tottikseen kuvittelin lähtevämme hyvällä fiiliksellä, mutta se olikin aika kamalaa. Mutta pysyimme reippaina. Seuraamisessa Viiru seilasi pituus- ja leveyssuunnassa, osasyynä ehkä kuitenkin ampuminen ja estenoutojen odotus. Uutena höpsötyksenä tuli istumisen sijasta seisomaan jääminen, mutta Viiru varmaan huomasi virheen, koska minun kääntyessäni se oli jo pyrstöllään. Henkilöryhmässä Viiru karkasi emänsä emännän luokse. Huoh. Olisi pitänyt kierrellä eri järjestyksessä. Esteet Viiru ylitti yhteen suuntaan. Eteenmeno oli ihan huippu, mutta taas pelästytin eukkoparan hirveällä rääkymisellä MAAHAN! Olin luullut, että Viirulle sosiaalinen palkka on merkityksetön, mutta tänään huomasin, että olemme muuttuneet. Saimme 76 pistettä, mihin olin tyytyväinen (70 on tuloksen raja).

Taukoillaan.

Esineruutu oli melkoisen täydellinen: kaksi lähetystä, kaksi esinettä, yksi minuutti. Hakuradalle mennessä alkoi jännittää. Aikuinen nainen, kahdeksan lapsen äiti, jolla on kirsu kuonossa, näytti tietävän, että minulla ei ole hajuakaan ukkojen lymyämispisteistä. Toisin kuin tavan treeneissä, jossa tiedän, missä ukot ovat. Eli turha on eukkosen lähteä sinne, minne pyydän, tai turha tulla, kun kutsun. Ihan omaa nenää kannattaa seurata. Luotin sitten koiraan. Onneksi tällä strategialla kaikki ukot löytyivät, mutta päänsilitystä ei tietenkään tullut työskentelypisteissä. Olivatkohan tyydyttävät? Hallinta oli hukassa (toisin kuin treeneissä), ja tuomarin mielestä ilmaisut olivat katkonaiset (vaikka minusta haukku oli normaalia). Radalla tuntui, ettei tästä tule mitään, mutta voi sitä onnen tunnetta, kun kolmas ilmaisuhaukku alkoi kuulua. Älä vain lopeta haukkumista, vaikka muuttolinnut kaakattavat yllä! Samanlainen onnenhetki kuin Topin kanssa mejäkokeessa, kun kaadolle saapuessamme tajusin, ettei tuomari ollut sanonut koko jäljen aikana mitään - loppukiitos riitti.

Esineruudusta tuli täydet 30 pistettä ja henkilöetsinnästä 150/170 pistettä. Yhteensä saimme 256 pisteellä kakkostuloksen. Hyvä Viiru! Kokeessa oli taas lämmin ja auttavainen tunnelma kisaajien kesken, järjestelyt olivat erinomaiset, sää siedettävä (kunhan oli toppa- ja sadevaatetta mukana). Kymmenen koiran hakukoe on pitkä päivä talkoolaisille, iso kiitos heille!