Lähetysrutiinit pitäisi kuitenkin saada vielä selkeämmiksi. Nyt Viiru lähtee milloin mistäkin paikasta, usein aika paljon edeltäni. Se jopa varasti, ja kolme kertaa. Se pitäisi myös saada nopeammin katsomaan oikeaan lähetyssuuntaan; nyt se ensin kääntelee nokkaansa useampaan suuntaan (tietysti Viirun näkökulmasta rationaalista - ja ehkä myös ukkojen löytymisen kannalta).
 |
| Leiri |
Muuten Viiru saikin sitten suitsutusta Sarilta eilistäkin enemmän. Liikkuu hyvin, etsii hyvin, haukkuu hyvin, on hallinnassa hyvin, jaksaa hyvin pitkänkin radan. Nyt oli 14 pistoa, ihan riittävän suoria Sarin mielestä.
Taidettiin saada korjattua hallintaan tuon ennakointia. Ekalla ukolla Viiru tuli eteeni istumaan, kun olimme lähellä ukkoa, mutta palasi oma-aloitteisesti haukkumaan paljon nopeammin kuin eilen, tokalla löydöllä tuli taas, mutta palasi melkein heti haukkumaan, ja kolmannella haukkumisen oma-ehtoinen lopettaminen jäi ajatuksen asteelle. Sari neuvoi kokeilemaan myös sitä, että lähden kävelemään ukolta pois.
 |
| Keskilinja häämöttää |
Piki oli mukana tallaamassa, ja hakukoulutuksen jälkeen oli tarkoitus mennä mustikkaan rentoutumaan. Hakuradallakin oli isoja, meheviä mustikoita yllin kyllin. Treenin ajan oli pysynyt poutana, mutta (kuten eilenkin) sitten taivas aukeni. Hetkeksi sade hiljeni, ja uskaltauduimme lähtemään lenkille, mutta sitten hanat taas avautuivat. Harvoin näkee noita eukkosia niin onnettoman näköisinä. Eikä yhtään mustikkaa saatu poimittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti