Joulun loppu

Joulun ja vuoden vaihtumisen tienoo meni jännittäessä Susun hammas- ja mahavaivoja. Nyt on Susu taas kunnossa ja lähti vielä kuukaudeksi kotiin (Tahkon kautta) ennen kuin muuttaa tänne kevääksi. Raketteja ei kukaan koirista onneksi pelännyt tänäkään vuonna. Ulkona piti pyjaman lahkeet lepattaen käydä monen monituista kertaa Susun kanssa. Susu oli aidatulla pihalla remmissä - onneksi kukaan ei jyssäyttänyt rakettia ihan päällä eikä edes lähellä.

Viikon päivät on täällä lähistöllä etsitty raketteja pelästynyttä whippetiä. Emme ole nähneet, vaikka täällä se Facebookin mukaan liikkuu (kukapa ei noista hurjimuksista pysyttelisi kaukana). Koiraparka.

Pakkanen paukkui useamman päivän, vaikka "luvattuihin" lähes -30 asteen lukemiin ei taaskaan laskeuduttu. Tokotreenit pidettiin maanantaina lämpimässä hallissa; tiistain aksalle omassa hallissa oli liian kylmä; keskiviikon (päällekkäiset) agility- ja tokotreenit eivät ole vielä alkaneet. Tajusin, että käyn tai tulen käymään koiratreeneissä neljässä ei hallissa Joensuun seudulla. Juuri tulleen tiedon mukaan Viiru pääsee treenaamaan agilitya Pikin tiistain mölliryhmään. Järkevää ainakin oman ajankäytön kannalta. Jäävät edes torstai-ja perjantai-ilta vapaiksi muuhun elämään ja harrastuksiin.

Tänään lauhtui ja päästiin pidemmälle lenkille. Kotitokossa Viiru teki tunnaria ja maahan-seiso-kaukoja ihan lähellä. Piki piti ja nouti kapulaa sekä seurasi. Nyt aletaan päästä siihen, että ne kotona osaavat. Vihdoinkin! Maanantain tokotreenissä tehtiin kummankin kanssa ohjatun noudon suuntia; muu olikin sitten enemmän humputtelua.