Myrskyä tyynen edellä

Pikin kaksivuotispäivää vietettiin lenkkeilemällä Kuhasalossa. Vanheneminen vetää Pikselin vakavaksi. Näimme valkoselkätikan.

Perjantaina menimme ihailemaan Valio-myrskyn voimaa turvallisesti Pyhäselän rannalle.

Vuodenaikakuvauspaikka oli tyrskyjen vallassa.

Riders on the storm

Lauantai oli buukattu täyteen: hakuharkat, aksakoulutus, verijäljen vetäminen, lenkki. Hakutreenit peruuntuivat osallistujien vähyyden vuoksi - mikä oli toisaalta hyvä. Olen ihan poikki jo muustakin setistä. Muuttorannan Nooran vetämä TopTeam-koulutus alkoi radanrakennuksella aamuyhdeksältä, ja koulutus kesti puoli yhteen. Ensin oli ohjaajien fysiikkaosuus, jossa tehtiin mm. aiemmasta TT-koulutuksesta tuttuja venyttelyjä. Agilityvalmennuksen teemana oli ohjaajan sijoittuminen. Kun sijoittuu oikein ja lähtee ajoissa liikkeelle, ei tule kiire, ainakaan aina. Noora joutui huomauttamaan samasta kuin Saija viikkoa aiemmin: maksikoiran niistoa ei kannata tehdä ihan riman nurkasta. Ja niitä kokoamisia ja kääntymisiä pitäisi treenata.

Sitten lenkki Sisun ja Nessan kanssa. Joskus toivoisi, että aussinaattoreilla olisi vielä enemmän koiranlukutaitoa, niin että ne jättäisivät omat hevosenleikkinsä rotuporukkaan, tai jopa siihen, kun ovat kaksistaan. Emännät vetivät koirille huomiseksi jäljet. Pikillä onkin vinkeä jälki, ja sorkkakin on jo pakattu autoon aamua odottamaan.

Tuulista ja kylmää. Iltapäiväksi tyyntyi.