torstai 4. kesäkuuta 2015

Piipityksiä ja nyrjähdyksiä

Elämä ilman treenejä ja kunnon lenkkejä aiheuttaa Pikissä piipitystä, Viiru on järkähtämätön (mutta pulskistuva) oma itsensä, minä huomaan ehtiväni tehdä kotitöitä ja hankkia kesäkukkia. Mutta kun nilkan nyrjähdys paranee, kuka kukat istuttaa?


Nilkka on parantunut ihmeen hyvin. Ennen luulin, että kävely on rohto kaikkeen, mutta ihmelääke taitaakin olla jokapäiväinen venyttely. Haku- ja agilitytreenit on tällä viikolla jätetty väliin. Tänään mentiin kuitenkin ampumaan, ja Anneli myös houkutteli viestiä kokeilemaan. Hyvä, näin ne lajit vähenevät - viime viikolla uutena mejä, tällä viikolla viesti.

Viirulle ammuttiin Pärnän kentällä kaksi kertaa: paikkamakuussa pamahti, sen jälkeen jatkettiin seuraamiseen, jossa myös pamahti. Sitten palkka. Seuraamisessa reagoi hieman, mutta jatkoi hyvin kuitenkin. Tehtiin vielä seuraamista ja jääviä, joista vielä seurasi kissanruokaa ilman paukkua.

Viesti sopi hyvin liikuntarajoitteiselle, koska minä olin se paikallaseisoja ja treenikaveri se etenijä. Kumpikin koira juoksi innokkaasti viisi siivua. Kivaa! Sitten vielä sateessa käytiin lyhyt seuralenkki tasaisessa maastossa. 

Ilmoitin Pikin Sporttirekun tokokurssille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti