perjantai 26. kesäkuuta 2015

Parasta just nyt

Maanantai-iltana aurinko paistoi ja isot pihasyreenit kukkivat. Kesäinen kulttuurimaisema Liperissä oli pakahduttavan kaunis. Miimin luona käytiin tapaamassa Pamia ja Viiaa sekä Nova-pentua (joka oli jo Viirua isompi).

Tiistaina teimme Viirun kanssa agilityrataa este kerrallaan (liioittelematta). Nyt kun katsoo kuvaa, huomaa, että koirahan pitää ohjata renkaalle - koiran tullessa putkesta edessä kakkoshyppy. Teemana meillä Viirun kanssa olivat vastakäännöt (hypyt 2 ja 7). Oikean yläkulman syherön ohjasin hypyn 13 takaa - mutta olisi 14:llekin sopinut vastakääntö. Myös japanilaiseen pakotin itseni ennen putkea 18.

Rata: Tuomas Haveria
Väliin pari Veera Pyyn ottamaa ihanaa kuvaa SM-kisoista.


kuva: Veera Pyy

kuva: Veera Pyy
Lenkillä käytiin Tuijan, pikkupojan ja 9-vuotiaan Pippuri-parsonin kanssa. Ihan turhaan huolehdin Pikin käytöksestä :)

Pikin juoksu alkaa olla lopuillaan. Hakurataa tallatessa keskiviikkona Piki jo ajeli peräpäähän etsiytyvät pikku schipperkeurokset pois. Loppulenkille mentiinkin ihan tyttöporukassa, koska Viiru taas ei ajanut poikia pois - taisi siis olla Viirulla parhaat päivät). Viiru jatkoi risteilyn harjoittelua, mutta nyt vain kuuden ukon verran, koska viikonloppuna on kahden päivän hakukoulutus. Pistot olivat taas vähän sinnepäin, mutta jyrkkää rinnettä Viiru kipusi ihan suoraan ja irtosi reippaasti.

Kesä on ihmisen ja koiran parasta aikaa. Kotiin hakutreeneistä iltakymmeneltä ja seuraavana aamuna puoli kuudelta herätys jäljen tekoon. Jäljet ajettiin Heidin, Nuuskun, Rapsun ja Sisun kanssa kimppalenkin jälkeen illalla. Pikin jälki oli AVO-luokan muotoinen, mutta viimeisellä suoralla oli useampi makaus. Vaikka jäljestä tuli ihan liian pitkä, Piki jaksoi kuitenkin ajaa jäljen loppuun saakka. Nyt jäi useampi makaus merkkaamatta, joten ensi kerralla ohjelmassa on makaustreeni.

Jos Piki on syntynyt jäljestämään, niin Viiru on opetettu hakuilemaan. Itseensä huipputyytyväisenä Viiru huiteli nenä ilmassa sinne sun tänne. Ja miksi ei olisi huidellut, koska nenä johti loppupalkalle eli rasialliselle SM-kisoista saatua kaupunkilaiselämämärkäruokaa. Voi hitsi, nyt syötin metsässä koirille Royal Canin Urban Life -ruokaa! Olin sabotoida Nuuskun jäljen keräämällä krepit pois ennen aikojaan ja peittämällä makaukset. Onneksi Nuusku on niin taitava!

Juhannuskuva
Kesä tosiaan on parasta aikaa, ja kivaa puuhastelua piisaa. Tiistaina olin apuna kuskaamassa vepe-veneitä ja muita tilpehöörejä ja seurasin hetken alkeiskurssin harkkoja. Voi sitä tyytyväisyyden tunnetta: en harrasta enää vepeä! Rannassa ammuttiin Viirulle - yhtä hyvin sujui kuin ennekin: Viipo pysyi maassa ja seuraamispaikassa ja -kontaktissa :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti