Ekaa kertaa kolmosissa

Viirun kanssa korkattiin kolmoset tänään Joan kisoissa Kari Jalosen hypärillä ja kahdella Anne Viitasen agilityradalla. Hylky tuli kaikilta radoilta, hypäriltä vain yksi ja muilta olisi tullut useampikin. En triplanollavoittoa odottanutkaan. Mutta tilanne ei tunnu lainkaan toivottomalta. Jokainen radoista olisi ollut tehtävissä puhtaasti. Ongelma ei ole niinkään Viirun - eikä edes minun - osaamisessa, vaan minun riittämättömässä kunnossani: ei ehdi, ei jaksa.

Keppien aloituksessa ei ollut millään radalla ongelmaa. Viimeisellä radalla kepit päättyivät seinään, ja minun vauhtini hidastuessa Viiru jätti kepit kesken. Kontakteilta ei tullut virheitä. Pari rimaa oli 65 sentissä eivätkä nekään pudonneet.

Harjoiteltavaa on putki-kontakti-erottelu. Kummallakin radalla Viiru valitsi putken puomin sijasta - olisi voinut auttaa, jos olisin kunnolla ohjannut puomille.

Hypärillä unohdin radan, mutta tuo minun suunnittelemani rata mentiinkin puhtaasti. Kahdella seuraavalla unohdin vain ohjaukset.

Viirun juoksupöksyissä oli vähän säätämistä, mutta juoksu sinänsä ei vaikuttanut Viirun suoritukseen. Viiru ei myöskään pissannut housuihinsa, mitä etukäteen hermoilin. Launtaina yritin saada lainaan varapökät, kun ei shoppailemaankaan päässyt, mutta sain neuvoksi leikata omiin alushousuihin häntäreikä :D En kuitenkaan kokeillut.

Mukavat ja kannustavat kanssakisaajat ovat ilo. Varsinkin Soilille pitäisi antaa hymytyttö-tsemppipalkinto. Oikeassa kohdassa huudettu Jatka, jatka! saa jalat hyvin liikkeelle.

Tänään oli sunnuntaipäivällisellä makaronilaatikkoa.

Piki bongaili aamupäivällä pihalla lintuja ja illalla riekkui Vinjan kanssa lenkillä. Tänään kaverusten leikki sujui aivan harvinaisen hyvin tuoreessa nuoskalumessa. Ja Vinjan hyvän esimerkin innoittamana Pikseli käyttäytyi muutenkin mallikelpoisesti.