Viileä viikonloppu sujui rauhallisesti. Lauantaina sullouduin metsässä kevythäkkkiin ja hytisin hyytävän viiman puhaltaessa kasvoilleni. Hakukokeessa koiria oli vain neljä, ja ainoastaan yksi löysi minut, viimeisen ukon. Illansuussa roudasin elukat metsään juoksemaan, ja taas Susu viritteli leikkiä Pikinkin kanssa - jos takaa-ajoa, päinjuoksemista ja murinaa sanoo leikiksi. Susun emäntä juoksenteli samaan aikaan Vehmersalmella Venlojen viestissä.
Sunnuntaina Viiru ja Piki reippailivat Miimin, Unelman, Pamin ja Viian kanssa maaseudulla. Iltasella menimme hakukokeen innoittamina jatkamaan pitkään pysähdyksissä ollutta projekti Metrin estettä. Hyppääminen ainakin ilman noutoa on Viirulle helppoa mutta minulle henkisesti vaikeaa. Keposesti meni 95 sentin este, kun Sirkku ja minä palloilla terästettyinä kutsuimme esteen kummaltakin puolen. Ajatuksena oli hyppäämisen vauhti ja hauskuus. Otimme ensi tuntuman A-esteeseen. Viiru meni sen, kun agilitytyyliin ohjasin ihan vierestä. Tehtiin myös hyppynoutoa matalammalla hypyllä. Viisaamman lopputulema oli: Nyt tiheillä treeneillä eteen tuleminen kuntoon. Sitä ennen ei noutoja. Viiru ei yhtään tiedä, mitä sen mitä kapulan kanssa tehdä.
Sunnuntai-iltana heräsi myös epäily, että Viirulla on ala/peräpäässä jokin tulehdus. Kohtutulehdus? Minusta Viiru vaikutti kyllä terveeltä, joskin vähän haiskahtavalta. Varasin ajan seuraavalle päivälle, vaikka se merkitsikin turhan lyhyttä työpäivää. Moninaisten tutkimusten (kuuntelu, tunnustelu, ultra, pissanäyte) jälkeen vaivaksi todettiin ei kovin täydet anaalit, jotka Viirulla yleensä tyhjenevät itsekseen. Ja ehkä se alkava minijuoksu, joka on kahtena vuonna alkukesästä edeltänyt loppukesän varsinaista juoksua. Ihanan kallista! Hakutreenitkin peruuntuivat lääkärin vuoksi - kerittiinpä kerrankin lenkille Vinjan kanssa :)
Punnitsin Viirun: 16,2 kg. Eri vaa'alla punnittuna Piki oli 16,5 kg. Aika samikset, ja säkäkin on suht sama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti