Pikin pentukoulussa torstai-iltana oli alkeistokoa. Kerittiin kolme settiä: perusasento, työskentely häiriössä ja "vapaavalintaiset liikkeet": liikkeestä maahan meno ja merkki. Perusasento oli minusta tuntunut aivan mahdottomalta opettaa, mutta nyt se sujui kuin ihmeen kautta. Ehkä jos ei
Muhammed tule vuoren luokse, niin vuoren on mentävä Muhammedin luokse -taktiikkani on kantanut pikkuista raakiletta. Kun Piki istuu odottaen pääsyä ruokakupille, siirryn sen viereen ja siitä jonkin ajan päästä vapautan syömään. Hmm, ja taas sain palautetta nopeammasta etenemisestä... Piki on treenatessa, ja varsinkin pentukoulussa, hyvin eri tyyppi kuin muuten hilluessaan: se keskittyy, ottaa kontaktia ja tekee hyvin halukkaasti yhteistyötä. Ja täysillä.
Perjantaina oli Viirulla ihan uusi juttu. Varasin uteliaisuuttani ajan Joensuussa käymässä olleelta osteopaatilta
Jerry Ketolalta. Viiru oli hyvässä kunnossa, se jäi minulle mieleen. Jerry kirjasi seuraavaa käyntiä varten muistiin havaintonsa, mutta minkään vaivan takia pikaiseen uusintakäyntiin ei siis ole tarvetta. Viiru oli taas kotonaan siellä, mihin se hattunsa laski. Piki-turisti piipitteli aluksi mutta rauhoittui sitten. Pari päivää käsittelyn jälkeen pitää ottaa rauhallisemmin.
 |
| Kuva: Outi Huuskonen |
Lauantaiaamupäivän penturiekkumiseen saapuivat Pikin seuraksi Rio-kelpie sekä bc:t
Gust ja Siri. Sää heltyi lähes kesäiseksi ja kanavanrannassa oli virkistävää käyskennellä. Outi Huuskonen otti kivoja kuvia:
 |
| Siri ja Piki |
 |
| Koko jengi |
Susu on palannut kotikonnuille joksikin aikaa. Saa nähdä, miten ryhmämme dynamiikka kehittyy.
 |
| Kuvaaminen on helppoa, mukana myös Kerttu ja minä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti