Viirun toko- ja tottisprojekti

Haikeaa - loppiainen.... Joulun aikaan treenattiin paljon tokoa. Suunnitelmallisuudesta ei ole ollut tietoakaan, mutta siitä olisi varmasti paljon hyötyä. Luin joululomalla sääntökirjoja, jotta oikeasti tietäisin edes ylimalkaisesti, mitä pitäisi opetella. Toteutus ja opettelemisen pilkkominen on tietysti sitten vielä monimutkaisempaa.

Toko, AVO

• paikalla makaaminen 3 min, ohjaaja piilossa
• seuraaminen taluttimetta
• maahanmeno seuraamisen yhteydessä, koiran takana käyminen
• luoksetulo, pysäytys seisomaan (mitkä käskyt?)
• seisominen seuraamisen yhteydessä, koiran takana käyminen
• noutaminen, oma puinen esine, luovutus edessä tai sivulla
• kauko-ohjaus, koira jätetään maahan, istu-maahan, ohjaaja 5 m päässä (mitkä käskyt?)
• estehyppy, hyppy molempiin suuntiin, koira istuu välillä, pitäisi olla suorassa

Pk-tottis, 1-luokka

• vapaana seuraaminen, sama kuin BH-kokeessa
• liikkeestä istuminen
• liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo, ohjaajan eteen, siirtyminen sivulle
• tasamaan nouto, järjestäjän 650 g esine, luovutus edessä
• hyppynouto
• estenouto
• eteenlähettäminen ja maahanmeno, väh. 30 askeleen päähän
• paikallaolo häiriön alaisena

Ilmoittauduin (ja pääsinkin!) ensi lauantaina alkavalle tokokurssille - hyvä saada taas kouluttajan neuvoja, vaikka on kyllä treenikaverikin mitä parhain.

Loppiaisena Viiru treenasi ensin jääviä liikkeitä - ja sitten ihmettelin, miksi se jätätti ja haahuili seuraamisessa (korjattiin sitten). Seisomisen ja maahanmenon Viiru on taas oppinut erottamaan. Aloitettiin istumisen harjoittelu samalla tavoin kuin seisomista ja maahanmenoa aluksi opeteltiin. Viirun naamasta näki, miten se kuunteli ja mietti, mitä nyt tulisi tehdä. Ruutua tehtiin lelulla ja naksuttelemalla. Viiru alkaa tietää, mikä on ruutu ja mihin kohtaan sitä pitää sijoittua! Jee, edistystä!

Pikin kanssa tehtiin hieman yhdessäkulkemista sekä kontaktia, lisäksi kaksi luoksetuloa. Kumpikin koira oikein ihastui wubbaan. Piki nosti ja toi lelun minulle revittäväksi.

Myös Nuuskun, Rapsun ja Sisun kanssa lenkillä oli ilahduttavaa edistystä. Viirun Sisuun kohdistama kurmotus on ollut sietämätöntä. Nyt puhuttelin Virta-Viirun ennen kuin päästin sen irti.  Viiru antoi Sisun olla rauhassa, mitä nyt Pikiä riepotteli välillä, mutta Pikihän ei pane pahakseen. Olipa mukava tunnelma, kun ei tarvinnut komentaa Viipoa kitarisat lepattaen. Ja muutenkin lenkkeily sujui sopuisasti. Ja Piki on reipas :)