Seitsemäs K

Tällä viikolla on lähinnä pidetty flunssaa ja laiskoteltu. Hyvin jaksavat tyttöset olla ihan vain kotonakin ja omalla pihalla.

Eilen piti päästä johonkin eli agilitytreeneihin tiemme vei. Piki suhtautuu jo melkoisen rennosti agilityryhmämme ihmisiin. Koirien kanssa pitäisi päästä leikkimään - vaikka on se Reino-mali aika iso... Ja putkiin pitää juoksennella, se on pennusta kivaa.

Rata: Jari Lukkarinen

Nyt kun koutsimme suunnittelee samalle pohjalle kaksi eritasoista rataa, ei vaikeammastakaan radasta tule ylipitkää ;) Kepeillä käännöksen tai valssin ennakointi käynnistyi taas ensimmäisen kerran jälkeen ja Viiru tuppasi jättämään kepit kesken. Joskus Topin putkiaivoista oli hyötyä - kepit tehdään aina alusta oppuun asti, kun niin on kerran opeteltu. Kotiläksy: kepit taas niin että palkka odottaa keppien päässä. Kontaktit menivät oikein mukavasti. Suorien putkien jälkeisiin takaakiertoihin en edes kunnolla yrittänyt flunssaisena ja polvikipuisena ehtiä.

Harjoituksen jälkeen oli vielä treenipalaveri. Siellä lisäsin tavoitteiden listaan seitsemännen K:n eli oman keskittymisen. (Muut olivat: kontaktit, kepit, kaarrokset, kiitäminen, kolmosiin, kivuus.) Pois löysäily ja epäonnistumisen pelko - heti alusta saakka pitää ohjaajankin keskittyä ja tehdä kunnolla. Viiru on aina hyvässä vireessä! Aika moni ryhmäläisistä lupasi joko startata tai jopa tehdä nollan omissa kolmipäiväisissä pääsiäiskisoissamme :)

Tällä viikolla on kaksi ihanaa tuttua koiraa siirtynyt parempiin haku- ja jälkimaastoihin. Toisen kanssa vielä tallasimme aluetta ja lenkkeilimme viime sunnuntaina, toinen on kauempana mutta muuten ollut tällä viikolla usein ajatuksissa. Ihan niin kuin Topille ja Mörkölle, toivon näille tytöille hyviä unia siellä missä kipuja ja voimattomuutta ei ole.