Sunnuntaina oli jälleen hieno ulkoilusää. Suuntasimme Rääkkylään
Vuoniemen luonnonsuojelualueelle ja
lintutornille. Minulta jäivät norppa- ja lintuhavainnot tekemättä, kun pitelin koiria. Kaikki kolme yrittivät livahtaa kipuamaan Jarin perässä torniin. Niemi oli kaunis, aurinko paistoi, syksy tuoksui, ja Pyhäselkä kimalsi.
|
Miksi meistä otetaan aina näitä tylsiä patsastelukuvia? |
Bongasimme matkalla vielä
Elovaaran ulkoilualueen Hammaslahdessa. Emme olleet saaneet vielä kävellä tarpeeksemme, joten kiersimme runsaan kahden kilometrin mittaisen harjupolun. Tai Topi oli kyllä omasta mielestään jo tallustanut tarpeeksi, mutta harjumaaston nousut ja laskut tekivät varmaan sille kuitenkin hyvää. Mörkö sinkoili nelivedolla, ja mietin onko sitä järkevää ottaa tällaisille reissuille mukaan. Ehkä olisi parempi pitäytyä tutuilla reiteillä tai sitten mennä syvälle metsään, jossa sen voi laskea vapaaksi. Jos Mörköltä kysytään, se haluaa tietysti lähteä mukaan mihin vain.
|
Häntä heiluen harjun huipulla |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti