... And then there were three...

Viikon verran on nyt elelty ilman Susua. Viiru tarvitsisi leikkikavereita (saa ilmoittautua!), Mörkö on liian pieni ja sairas Viirun rajuihin leikkeihin. Topi vain möllöttää.

Treenaaminen on jäänyt melko vähiin, kun torstain agilitykin peruuntui kouluttajan sairastumisen vuoksi. Minäkin olin flunssassa. Lenkillä on käyty, kisaturisteina hengailtu. JoAn Koiraurheilukeskuksessa pidettiin ensimmäiset kisat, ulkokentällä. Perjantaina, kun kävimme järjestelyjä suunnittelemassa, Viiru sai kunnolla pöllyttää Late-colliepojan rintakarvoja. Late ei vähästä lannistunut. Tämän jälkeen käytiin vielä lenkillä lammikoissa ja alkavassa sateessa Nuuskun ja Rapsun kanssa.

Sunnuntaina ajattelimme lähteä Patvinsuolle, mutta emme jaksaneet ajaa niin kauas, joten menimme Kalliojärvelle. Olinkin pitkään kinunnut Kalliojärven kierrokselle. Siellä oli kuin etelässä, nin paljon kanssakulkijoita. Mörkön jätimme kotiin, ettei se tikahtuisi vetämiseen tai putoaisi kalliolta.

Juomatauko

Varokaa Ice Age -oravaa!

Jokaisessa reissussa on kohokohta, ja tämän reissun huippuhetki karvanassuille on tässä. Laavulla makkaraa paistanut lapsiperhe ei jaksanut kaikkea ja antoi koirille jaettavaksi makkaran. Lopulta pötkylä jäähtyi syöntilämpöiseksi.