sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Pentuja ja agilitya

Keskiviikkona ja lauantaina kävin moikkaamassa Viirua ja pentuja. Kuvista ei tietenkään näe, mutta jo kolmessa päivässä pentuset kehittyvät huimasti. Kävely ei ole enää ihan  pelkkää vaappumista. Pennuista lähtee hurjia ääniä, jotka pelottavat ainakin äänen lähdettä itseään niin, että se tupsahtaa pyllylleen. Lauantaina iso merlepoika yritti jo kovasti pois pentulaatikosta. Kiinteän ruuan syöminen on aika sottaista puuhaa, kun suurin osa pennuista ryysii ruoka-astiaan (ei siis astialle).  Viiru on entistäkin ahneempi, ja pentujen ruoka pitää piilottaa pehmenemään kaapin ylähyllylle, ettei Viiru varasta sitä.

Keskiviikkona
Nyt kun ei tarvitse enää hermoilla, että synnytyksessä menee jotain pieleen, pentujen ihan ensimmäisinä viikkoina tapahtuu jotain kamalaa tai että kaikille ei löydy hyvää kotia, voi keskittyä Viirun ikävoimiseen. Toisaalta on kyllä ollut mukavaa, kun Viiru on ollut äitiyslomalla ja Piki osittaisella juoksulomalla - olen ottanut kahden kuukauden salikortin ja ehtinyt käydä kaikenmaailman jumpissa.


Lauantaina
Istuskelin pentulaatikon vieressä, ihmettelin pentuja ja join kahvia. Viiru kävi lattialle maate jalkoihini, pää pentulaatikon kulkuluiskalle.

Äiti on nyt vähän väsynyt.
 
Pikin agilityn viikkotreenissä oli helpohkoa radanpätkää. Opeteltiin myös pimeään putkeen lähetystä, putken "ulkosyrjältä" lähetystä ja sylkkäriä. Sunnuntaina Vinjan kanssa käydyn aamulenkin jälkeen mentiin kaksistamme hallille. Kepit edistyvät (enää tarvitaan yhdet ohjurit) ja Piki hoksaa oikeaa sisäänmenopaikkaa. Keinuun lisäsin pikkuisen kolinaa ja heiluntaa, ihan pikkuisen vain. Rengas meni hyvin. Juoksupöksyt olivat epämukavat.

Toiselle kierrokselle tein Pikille hauskan juoksuradan: hyppy-hyppy-hyppy-u-putki-suoraputki-hyppy. Kuvittelin, että Piki iloisena irtoilee putkiin ja palkalle. Mutta kaikki olikin tänään vaikeaa: kokeilemani 50 sentin rimat, musta u-putki, toisen kentän haukkuvat koirat. Tämä pitää ottaa uusiksi, mutta paremmin. Helpommin tietysti menisi, jos pyytäisi itseä fiksumman ja näppärämmän kaverin avuksi palkkaamaan. Ihan hyvä, ettei juoksujen takia päästy seuramestaruuskisojen mölliradalle!

Lauantaina paistoi aurinko.

Pihatoko ei ole kaikkina iltoina onnistunut liukkauden vuoksi. Mutta korvantaustatakut olen saanut leikattua ja kammattua :)

Vielä vähän pentulaatikon elämää:





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti