Isänpäivä

Isänpäivää vietettiin mökillä ja Pielisen rannalla. Sää oli lauha, mutta isolta selältä tuuli kylmästi.

Tänään

Eilisen kirjoituksen selittelyä:

Tarkoitus oli sanoa, että Viiru palaa kotiin 10.12., kun pennut ovat seitsenviikkoisia.

Tarkoitus ei ollut sanoa, että Piki on vihainen ja hankala. Piki on sympaattinen, vilpitön, älykäs, rakastavainen, sähäkkä ja varsin kuuliainen otus. Sekoitus itsepäisyyttä ja nöyryyttä, uhmaa ja alistumista. Arkitottelevaisuus on edelleen mennyt harppauksin eteenpäin. Piki tottelee yleensä heti (enää ei ole Viiru-viivettä), vapaana lenkillä se kyselee aika ajoin, onko näin hyvä. Oman kadun tyttökoira, johon Piki ei ole päässyt tutustumaan, meinaa kyllä vieläkin lennättää Pikin maata kiertävälle radalle. Mutta myös hienoja onnistumisia: Edellä kulkee pieni koira, samaan aikaan pyörätiellä ohittaa pienehkö Pikille räksyttävä koira. Piki katsoo räksyä, sanon Pikille Sivu! - ja Pikseli plätsähtää sivulle liki kinttua. Ja toinen, aika huvittava tapaus: ryhdyimme ennalta tuntemattoman vesikoirakoirakon kanssa spontaanisti tekemään pururadalla ohitusharjoituksia. Ja siinä Piki esitti sitä rauhallista koiraa :)

Noin vuosi sitten