Pitääkö olla huolissaan?

Uikkarijengi Rykiniemessä

Yllättävän vaikeaa tuonkin mestariotoksen kuvaaminen. Kahlaa lumessa, kiipeä nelinkontin kukkulalle, jossa ohuen lumihunnun alla on peilijää. Pane omat koirat istumaan ja ala huhuilla äijäilevää aikuista naiskoiraa, joka vain paimentaa isäntää eikä ota kutsuja kuuleviin korviinsa. Ei tottele yhtään - en voi käsittää. Rumien sanojen jälkeen kaikki kolme kököttävät kuvattavina lumipyryssä. Katseet seuraavat huolehtien loittonevaa isäntää.

Viikon aikana tokossa Viiru on treenannut tunnaria, m-s-m-kaukoja ja metallikapulan pitoa ja noutamista, vähän ruutuakin. Piki edistyi ruudussa, kapulan pidossa ja noutamisessa (mutta ei seuraamisessa). Nyt ehkä osaamme tokon ALOn kapulan pidon. Ei mennyt kovin montaa vuotta.

Kahluuvaijereilla

Agilityn viikkotreenissä Pikille oli vaikeaa palkasta luopuminen. Maksimuurin ylitykseen tarvittiin aluksi palkka, joka sitten oli vaikea unohtaa ja keskittyä muuhun. Rengaskaan ei ole radalla lainkaan varma. Viirun viikkoryhmässä olikin tällä kertaa seuraa: Mari koirineen. Tehtiin valmiina hallissa ollutta Katrin numeroimaa rataa, jossa koira sai irtoilla hypyille, keinulle ja putkeen. Rimat olivat medeillä, ja Viiru irtoili kuin unelma. Pitkästä aikaa flow-agilitya :)

Lauantai-iltapäivän tavaksi näyttää tulevan pikkuiset hallitreenit. Pikillä kokeilin ensin 12 keppiä niin, että ohjureita oli vain alussa ja lopussa. Liian vaikeaa. 10 kepillä päästiin siihen, että alkupäässä oli kaksi ohjuria ja lopussa yksi. Kokeiltiin myös kepeille menoa hypyn kautta, ja yhden kerran jälkeen Pikseli hoksasi. Viirukin kokeili suljettua kulmaa hypyn kautta, ja heti oli paljon vaikeampaa ja piti ottaa keppien alkuun aluksi apulappu käyttöön.

Aloitettiin myös Harrin neuvomat esteiden erottelut sanallisesta käskystä. Hei, Viiruhan puhuu samaa kieltä kuin minä! Viiru selvästikin tiesi, mitä esteitä läpi ja kiipee tarkoittavat. Tai minkä tyyppisiä: läpi on ollut putki tai pussi ja kiipee kontaktiesteet. Kun Viiru malttoi kuunnella ja minä maltoin olla antamatta muita vihjeitä, Viiru valitsi oikein, joko puomin tai sen alla olevan putken. Aika jännää.

Nyt on ilmoittauduttu ensi viikonlopulle ACEn kisoihin ja 18.3. seniorien SM-kisoihin sekä nyrjäytetty oma nilkka. Pitääkö olla huolissaan?

Lopuksi kuvia mökkipuuhista. Sääli, että viime sunnuntain lumikenkähanhenmarssi jäi kuvaamatta pakkasessa hyytyneen akun vuoksi.

Pitääkö olla huolissaan? Näiden kuvien myötä puran taas ihmetystäni siitä, miksi kaksi asiaa maailmassa saa muuten hillityltä ja hallitulta Viirulta kupin nurin: pulkkamäki ja uiminen. Hyvä, että on vielä rillit ja rukkaset ehjinä.