Kaikkea pitää kokeilla, paitsi...

Kaikenlaista puuhastelua... Viikko sitten viikonloppuna Susu oli täällä sienessä ja puolukassa. Ihana viikonloppu parhaassa seurassa. Kuluneella viikolla ei sitten oikein mikään ole onnistunut kunnolla.

Maanantaina käytiin Miimin luona ampumassa ja Hannan luona lenkillä ja rally-koulussa. Ne sentään sujuivat :)

Ei taida onnistua minulta Viirun kanssa treenaaminen, kun ajattelen, että se ehkä on raskaana. Piki joutuu sitten tuleen kahden edestä. Viirun kanssa radan alkua yritin pakkovalssilla kolmosen takaa huonolla menestyksellä - eikä oikein mikään muukaan sujunut. Kotiläksyksi sain etäohjauksen putken 15 jälkeisille esteille: putkeen, keinulle, takaakiertoon. Koiran puoleinen jalka!

Pikin agilitytreeneissä ei ollut kouluttajaa. Pikkuohjauksia, täysmittainen pituus, rengas, hyppyjen hakemista, siivekkeen ympäri pyörimistä.

Rata: Heidi Hirvasoja-Korkee

Hakutreeneissä emme tehneet mitään opettavaista: epäsuoria pistoja, löydettyjä ukkoja, lyhyitä haukkuja. Alkaa tulla pimeä, vaikea ehtiä treenata työpäivän jälkeen. Hakukokeeseen eiliselle lauantaille emme sitten päässeet - enkä olisi lähtenytkään metrin estettä hyppyyttämään.

Eilen vedettiin ja ajettiin jäljet, jotka ehtivät vanhentua vain muutaman tunnin. Vaikea löytää paikkaa, joka ei olisi kuhissut sienestäjiä ja marjastajia. Mentiin Selkien perukoille. Jäljellä Piki kulki aluksi nokka korkealla ja ensimmäisellä suoralla hukkautui tuoreille hirven jäljille. Ensi kerralla pitää saada nenu lähemmäs maanpintaa. Vanhempi jälki, ehkä vähän namuja? Viiru taas yllätti: ei lähtenyt hirven, Pikin eikä minunkaan jäljilleni. Päivän ilonaihe oli se, että Viiru ja Piki ovat oppineet lenkkeilemään ihmisiksi Nuuskun, Rapsun ja Sisun kanssa.

Ensi viikonlopun mejä-kokeeseen emme mahtuneet, mutta olisikohan kokeita jossain suht lähistöllä vielä? 

Pitkään ymmärsin sen, että käyn kimppatreeneissä kimppalenkkien vuoksi. Nyt se on jotenkin päässyt hämärtymään, ja olen alkanut suhtautua itseeni ja koiriini turhan vakavasti tavoitteellisina harrastajina. Tätä turhanpäiväistä vakavuutta yritin torjua myös ilmoittamalla meidän rally-tokokokeeseen. 

Pikin kenraaliharjoitus

Viikon varrella harjoittelimme joinain iltoina kylttien liikkeitä. Saksalaista täyskäännöstä en kuitenkaan tajunnut treenata. (Siitä meni molemmilla 10 miinuspistettä.)

Tyttösten ensimmäinen (ja viimeinen?) rally-rata

Kaikki kolme puksutimme omalla tasollamme. Viiru oli liikuttava luottopakki (miten kiitollinen olen tuosta koirasta). Piki hortoili mukanani (kun en ole osannut opettaa sitä seuraamaan), välillä otti häiriötä ja yritti tähyillä, mihin se tuttu ihminen katosi, teki hyvin harjoitellut liikkeet. Minä sain paljon neuvoja (kiitos niistä!), olin lukenut säännöt, tuomari vielä selosti kyltit - ja silti otin turhia miinuksia.

Arvostelulomakkeessa on tarkkaan annettu palaute (vaikka en kyllä vielä tiedä, mistä nuo kaikki pikkuvirheet tulivat). Tosi hyvä verrattuna pk-kokeeseen, jossa jää ihan tuomarin puheen ja oman hataran muistinsa varaan. Muutenkin kisa oli vallan miellyttävä ja rento kokemus. Mutta mitään rallia suoritukset eivät olleet. Minä taisin kulkea turhankin nopeasti.

Viirun lomakkeessa lukee: "Hyvä sujuva rata" ja Pikillä kannustavasti: "Rauhallisuutta ja tarkkuutta tehtäviin niin hyvä tulee".

Piki on nyt korkannut kisauransa - ja ihan hyvin, vaikkei tulosta tullut. Olisi Piksukin saanut tuloksen ilman minun kämmejäni (tein esim. uusimisen väärin, -10 pistettä). Tavoitteena oli, että kumpikin olisi iloinen. Ei Piki radalla iloinen ollut - mutta ei myöskään kovin paineistunut. Halusin nähdä, tarvitseeko Pikin kuplan ja tuleeko se sinne kanssani. Tarvitsee, mutta ei vielä tullut koko ajaksi. Tämä näkyy myös arvostelulomakkeessa paikoin kirjattuina virheinä, joiden nimi on yhteistyön puute ja kontrollin puute (tai jotain sinne päin).

Kaikkea pitää kokeilla, paitsi rally-tokoa ja kansantanhuja. Nyt ovat tanhut vielä koklaamatta. Ihan oikeasti en naureskele rally-tokoa. Minusta on tosi hyvä, että on matalan kynnyksen laji, jossa pääsee kokeeseen ilman kahden vuoden treeniä. Mutta en myöskään väheksy ylempien luokkien vaikeutta. Mutta meille tämä oli ehkä ensmmäinen ja viimeinen rally-tokorata. Aika näyttää :)

Viiru on voinut ihan normaalisti.