Toinen rokkihotellin portsareista oli turhankin virkaintoinen. Arki- ja rokkielämän kannalta olisi helpompiakin yhdistelmiä kuin arkuus/pidättyväisyys+vahtivietti+terävyys. Vähempikin vieraiden vahtiminen olisi Pikiltä riittänyt.
On marjastettu monipuolisesti. Kirjoitinkin Facebookiin:
Toiset
ylpeilevät robotti-imurilla, mutta meilläpä on kaksi määrätietoisesti
varvikossa etenevää robottipoimuria. Isompaan malliin kuuluu
vakiovarusteena myös kätevä äänitoiminto, joka takaa sen, että muut
marjastajat eivät eksy lähellekään apajaasi. Samanlaisia poimureita oli muillakin, mallit ja ominaisuudet vain hieman erosivat. 
Näiden meidän poimureiden suurin intohimo ovat vadelmat. Ihan pahaa tekee, miten ne rymyävät vatukossa kuin hyökkäysvaunut ja tallovat kaiken, myös parhaat marjat, alleen. Hillastus taisi olla niille liian hienovaraista, joten kun ihmiset lakastivat ja muut koirat relasivat, Viiru ja Piki imuroivat hehtaarillisen juolukoita. Ei muita seurauksia kuin mustat isot kakat.
Pienellä hillasuolla samoilu hakutreenien jälkeen treenikaverien + koirien kanssa oli jos ei tuottoisaa niin vallan mukavaa. Mutta vain Team Ahmatti söi marjoja.
Pikkuisen on treenattukin, mutta eri lajeja, jottei vain liikaa edistytä missään. Vepessä Pikin piti taas tutustua uuteen avustajaan ennen kuin päästiin itse asiaan (onneksi kouluttajana oli tuttu ja ihana fyssari-Heli). Veneen haku vaihdettiin veneestä hyppyyn, joka lopulta meni oikein hyvin. Toisena liikkeenä hukuin Pikille (muilla oli ollut hukkuvaa aiemmilla kerroilla, kun olimme pois). Rantavedessä läiskiminen ei Pikiä vakuuttanut, mutta johan pelastaja lähti, kun kunnolla molskahdin veneestä veteen ja aloin räpiköidä. Ja mistä se tiesi tarttua patukkaan ja kiskoa minut rantaan?
Viirun haussa oltiin ilman ryhmämme vetäjää, ja tallasimme vain 150 metrin radan. Viirulla oli kaksi palkatonta löytöä, jotka vain kasvattivat intoa. Pitkää seisoskeluani ukolla Viipo ei kyllä taaskaan kestänyt vaan lähti tulemaan sivulle. Kahdella viimeisellä ukolla oli megapalkat. Ihana on Viirun kanssa hakuilla, mutta kyllä pitäisi päästä kokeeseen treenilistaa hakemaan.
Perjantai-iltana osallistuimme Lukkarisen Jarin hyppytekniikan peruskurssille. Muu ryhmä teki jo seuraavan kurssikerran asioita, mutta me olimme alkeissa eli aiheina olivat perussarja ja set point. Jälkimmäistä olemme tehneet omalla pihalla - ja väärin. En tiedä, ymmärsinkö vielä, missä on pihvi, mutta ainakin ohjaajalle mukavan helppo treeni :) Minun silmiini kumpikin koira hyppäsi hyvin; samoin Agirodun seniorikisan videolta katsottuna Viiru hyppäsi ihan ok.
Jari mittasi Pikin: 50,02 cm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti