perjantai 28. elokuuta 2015

Kuin viimeistä päivää

Viime aikoina on treenattu kuin viimeistä päivää. Agilityhallilla on tosin käyty vain kerran, ja siitäkin on jo viikko aikaa. Mukavaa humputtelua vakavan pk-haun ja -tottiksen rinnalla ;)

Pikin toko

Pikin mainio tokon alkeiden kurssi on jatkunut: perusasentoa, jääviä, paikkamakuuta, ruutua, merkkiä, hyppyä, luoksetuloa. Piki on eri noheva; viimeksi huomasin, että se alkaa ajatella naksun kuullessaan. Ruutua on opeteltu puoliksi sheippaamalla, ja Pikseli on edennyt hyvin huolimatta vähästä treenistä. Mutta varsinkin merkin kierrossa ilmeni, että naksu raksuttaa aivoja. Olen opettanut merkkiä pitkään ilman suurempaa menestystä (pikemminkin päinvastoin) huitomalla käsiapuja. Pari kertaa naks, ja Pikselin hoksottimet käynnistyivät. Eilen käytiin kesätauon jälkeen PoKS:n hallissa, ja siellä alkoi liikkeestä seisahtuminen sujua.

Ostin Pikille sitruunapannan autossa haukkumista hillitsemään, mutta vielä ei ole tarvinnut ottaa sitä käyttöön. Olen miettinyt, onko Pikillä valeraskausoireita. Piip piip piip! Viirusta en ole niitä ikinä tunnistanut.

Viirun tottis

Viirun kanssa tottista on treenattu viime aikoina melkein joka päivä, ainakin vähän. Mietityttää, kyllästyttääkö jo itseä tai koiraa. Mutta kun katsoo Viirun nauravia silmiä ja höröttäviä korvia, epäily hälvenee. Noutoihin olemme saaneet paljon erinomaisia vinkkejä... Mutta jos ei osata kaikkia liikkeitä erinomaisesti, ainakin meillä on ollut hauskaa niitä treenatessa. Tässä vaiheessa lienee hedelmällisintä vaikuttaa omaan ja koiran mielentilaan. Ilon kautta :)


Seuraaminen vapaana:

Kuva: Arja Kettunen

A-estenouto (huom. pikkukapula!):
 
Kuva: Arja Kettunen



 Paikkamakuu tai liikkeestä maahanmeno:


Kuva: Arja Kettunen

Estenouto - ei ole este ihan metrissä. Tämä on kyllä meille vaikea. Viirulla on sunnuntaina fyssari. 

Kuva: Arja Kettunen


Noista kuvista - ja muista Arjan ottamista tuon Kitteen reissun otoksista - tulee niin hyvä mieli. Tekee mieli sanoa tuolle kääpiötappijalkatankille (ja samoinhan se voisi nimittää minua): Minäkään en petä sinua koskaan.

Ampumista on treenattu useamman kerran: vieras/tuttu paikka, vieras/tuttu ampuja, paukku tieten/yllättäen, palkka heti/viivästäen.

Viirun maasto

Esineruutua on kokeiltu kerran. Ihanko oikeasti pitää tämä vieraan hajuinen esine tuoda. Miksi? Maanantaina uusi yritys.

Hakutreenejä on pidetty monenlaisia: risteilyä suoraan tai edestä löytyviltä ukoilta, tyhjiä, ilmaisuja erilaisin koreografioin ja palkoin, humputtelua ja hauskanpitoa. Toissakerralla Viiru lähti taas minua vastaan, tosin ihan lyhyeltä matkalta. Huoh.

Eletty kuin viimeistä päivää

On me tehty muutakin kuin treenattu kuin viimeistä päivää. On vietetty kesääkin kuin jokainen päivä olisi viimeinen. Toissapäivänä se ehkä olikin. Monena päivänä on jo ennakoitu: viimeinen kesäuinti, viimeinen lämmin kesäilta...

Viimeinen kesäperjantai-ilta Kuhasalossa

Viimeinen kesäinen auringonlasku laiturilla, jonka uimareiden jalat ovat kastelleet

Viimeinen vatukossa rymyäminen niin, että kypsät marjat putoilevat suuhun

Mökillä vapauden valtakunnassa hillumisen lisäksi on myös kavereita tavattu paljon.

Naapurin Vinja-tytön kanssa iltalenkillä viimeisenä kesäiltana

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti